Rheinmetall ottaa enemmistön DOK-INGistä

Saksalainen Rheinmetall on ottanut 51 prosentin määräysvallan kroatialaisesta DOK-INGistä, joka valmistaa miehittämättömiä maa-ajoneuvoja ja miinanraivausrobotteja (Hrvatski izvoznici, Rheinmetall). Enemmistöomistus tarkoittaa yleensä hallitusvaltaa, strategian ohjausta ja ratkaisevaa vaikutusta vientilinjaan.

Zagrebissa kauppa esitettiin "eurooppalaisen miehittämättömien järjestelmien keskuksen" syntynä. Omistusrakenne kertoo silti yksinkertaisemman asian: ratkaiseva ääni on Rheinmetallilla. Julkisesti ei ole nähtävissä, millaiset ehdot rajoittavat saksalaisyhtiön määräysvaltaa.

Mitä Rheinmetall sai

DOK-INGin keskeinen tuote on Komodo, raskas hybridialusta, jota voidaan käyttää tulitukeen, tiedusteluun, logistiikkaan ja miinanraivaukseen (Biz Srbija). Perustaja Vjekoslav Majetićille jäi 49 prosentin omistus. Uusi yhtiö toimii Zagrebissa nimellä Rheinmetall Unmanned Vehicles.

Rheinmetall liittää DOK-INGin osaamisen omaan tuoteperheeseensä, joka ulottuu panssariajoneuvoista ammuksiin ja ilmatorjuntajärjestelmiin. Kyse ei ole pelkästä kumppanuudesta, vaan erikoistuneen kroatialaisyhtiön tuomisesta saksalaiskonsernin rakenteeseen.

Toimitusjohtaja Armin Papperger lupasi Zagrebin esittelytilaisuudessa pysyviä investointeja (tportal.hr). Hänen mukaansa Rheinmetall vähintään kaksinkertaistaa DOK-INGin aiemman liikevaihdon ja luo uusia työpaikkoja. Kroatialaismediassa on kerrottu satojen miljoonien eurojen investointisuunnitelmista, mutta Rheinmetallin julkisista asiakirjoista tai riippumattomista lähteistä luvuille ei löydy vahvistusta (Jutarnji list).

Alueellinen toimitusketju saman katon alle

DOK-INGin kauppa näyttää erilaiselta, kun sitä tarkastelee Rheinmetallin muun Kaakkois-Euroopan jalansijan rinnalla. Romaniassa yhtiö on saanut ajoneuvoihin, ilmatorjuntaan ja ammuksiin liittyvän kokonaisuuden, jonka arvoksi on kuvattu noin 5,7 mrd. euroa. Toimitukset ulottuvat vuosille 2028–2030 (DefenseRomania). Pelkän ilmatorjuntaosuuden arvo ylittää 1,4 mrd. euroa (Adevărul).

Kun tähän lisätään kroatialainen miehittämättömien maa-ajoneuvojen tytäryhtiö, tulevat hankinnat alkavat seurata valmiiksi rakennettua polkua. Mekanismi on käytännöllinen: koulutus, huoltosopimukset, varaosat, ohjelmistopäivitykset ja sertifiointivaatimukset sitovat asiakkaan samaan toimittajaan.

Toimittajan vaihtaminen tarkoittaisi miehistöjen uudelleenkoulutusta, logistiikkaketjujen rakentamista uudelleen ja yhteentoimivuuden sertifiointia alusta. Jokainen sopimus nostaa seuraavan vaihdon kustannusta. Näin puolustusteollinen lukkiutuminen syntyy.

Italia neuvotteli kovemmin

Kroatian neuvotteluasemaa kuvaa parhaiten Rheinmetallin toinen sopimus. Kun Italian valtion kannalta keskeinen puolustusyhtiö Leonardo ryhtyi Rheinmetallin kumppaniksi maavoimien ajoneuvoissa, tuloksena oli 50–50-yhteisyritys. Sen juridinen kotipaikka on Roomassa, operatiivinen toimipaikka La Speziassa, ja 60 prosentin tuotanto-osuudesta on määrä sijoittua Italiaan (Leonardo).

Kroatia sai 51–49-rakenteen Rheinmetallin hyväksi. Julkisuudessa ei ole nähty kirjattua vähimmäistasoa Kroatiaan jäävälle tuotannolle eikä ehtoja, jotka turvaisivat vientipäätösten paikallisen kontrollin.

Ero ei ole sattumaa. Italialla oli neuvottelupöydässä kansallinen mestari, olemassa olevat tuotantolinjat ja poliittista painoa Brysselissä. Kroatialla oli erikoistunut yhtiö ja tarve saada se nopeasti osaksi laajempaa puolustusteollista järjestelmää. Ehdot heijastavat tätä voimasuhdetta.

Yhteisyritykset, joissa kumpikaan osapuoli ei yksin hallitse yhtiötä, etenevät usein hitaammin. Esimerkki on ranskalais-saksalainen maavoimayhtiö KNDS, jonka suunniteltua pörssilistausta on lykätty teollisen kapasiteetin riittävyyttä koskevien epäilyjen keskellä (Zonebourse). Enemmistöostot sulkeutuvat nopeammin.

Keneltä Kroatia tarvitsee vastauksen

Julkinen aineisto selittää hyvin, miksi Rheinmetall halusi DOK-INGin. Se ei vastaa siihen, pysyykö yhtiön aineeton omaisuus käytännössä Kroatiassa eikä siihen, tehdäänkö vientipäätökset Zagrebissa vai Düsseldorfissa. Tässä yhteydessä aineeton omaisuus tarkoittaa esimerkiksi teknologiaa, suunnittelutietoa, ohjelmistoja ja patentteja.

Saatavilla olevassa raportoinnissa ei näy julkista näyttöä Kroatian ulkomaisten suorien sijoitusten seulonnasta, parlamentaarisesta käsittelystä tai yrityskauppavalvonnasta (Rheinmetall). Sijoitusseulonnassa valtio arvioi, saako ulkomainen omistaja määräysvallan strategisesti tärkeässä yhtiössä.

Euroopan asemenot kasvavat. Maille, joilla ei ole suurta kansallista puolustusteollista veturiyhtiötä, jokainen kauppa tuo saman valinnan eteen: hyväksyä integroituminen yhden konsernin tuotanto- ja huoltoverkkoon tai neuvotella ehdot, jotka säilyttävät paikallisen päätäntävallan siitä, mitä valmistetaan, myydään ja viedään.

Kroatian hallitus on puolustanut puhetta eurooppalaisesta keskuksesta. Se ei ole vielä näyttänyt ehtoja, jotka tekisivät puheesta totta.