Reinin mataluus kuristaa BASF:ää

Saksan kemianteollisuus toimii yhä osin samalla logiikalla kuin raskas teollisuus ennen moottoriteitä: raaka-aineet liikkuvat jokilaivoilla. Kun Rein madaltuu, ongelma ei jää kuljetusyhtiöille. Se siirtyy suoraan tehtaisiin.

BASF on alkanut rajoittaa tuotantoa Ludwigshafenissa, Euroopan suurimmassa yhtenäisessä kemianteollisuuden tuotantokeskittymässä, koska Reinillä kulkevat proomut eivät saa tuotua riittävästi raaka-aineita. Kaubin mittauspisteellä, Pohjanmeren satamien ja Etelä-Saksan teollisuusalueiden välisessä Reinin kapeassa kohdassa, vedenkorkeus oli 17. elokuuta 5 senttimetriä. Se on uusi ennätysalhainen lukema (Netz-Trends, ELWIS).

Mittarilukema ei tarkoita, että joessa olisi vettä vain viisi senttimetriä. Joen pohja on mittarin nollatason alapuolella, joten alukset pääsevät yhä kulkemaan. Lukema kertoo kuitenkin, kuinka paljon lastia proomu voi ottaa turvallisesti. Viidessä senttimetrissä vastaus on: liian vähän teollisuuden normaaliin tarpeeseen.

Miten matala vesi pysäyttää kemiantehtaan

Ludwigshafen toimii BASF:n niin sanottuna Verbund-järjestelmänä. Se tarkoittaa integroitua tuotantoketjua, jossa yhden yksikön sivuvirta tai jäte on seuraavan yksikön raaka-aine. Malli on tehokas niin kauan kuin virrat kulkevat. Kun yksi syöte vähenee, vaikutus leviää nopeasti muihin tuotantovaiheisiin.

Pula koskee raaka-aineita, jotka tulevat tehtaalle proomuilla: metanolia, butaania, propaania ja ammoniakkia (BC Insight). Tavallisesti noin 1 200 tonnia kuljettava proomu ottaa nyt lastia arviolta 350 tonnia. Jokainen matka tuo siis vain murto-osan normaalista määrästä. Kuorma-autot ja junat voivat paikata vajetta jonkin verran, mutta eivät korvaa täysien proomujen kapasiteettia.

FAZ kertoi BASF:n jo rajoittaneen ensimmäisten Ludwigshafenin tuotantoyksiköiden toimintaa. Lehti ei nimennyt yksiköitä. Toimitusjohtaja Markus Kamieth vahvisti 17. elokuuta, ettei yhtiö pysty täyttämään kaikkia toimitusvelvoitteitaan joidenkin tuotteiden osalta (Reuters).

Selvin näyttö löytyy BASF:n force majeure -ilmoituksista. Niillä yhtiö kertoo asiakkailleen, että poikkeuksellinen tapahtuma estää sopimusten täysimääräisen noudattamisen. Heinäkuun puolivälissä BASF julisti force majeuren kahdelle Ludwigshafenissa valmistettavalle pehmittimelle, joita käytetään muovien joustavuuden lisäämiseen (ICIS). Lisäksi yhtiö antoi vastaavia ilmoituksia pinta-aktiivisista aineista, joita käytetään pesuaineissa ja teollisessa puhdistuksessa, muilta Euroopan tuotantopaikoiltaan. Kaikissa syyksi mainittiin Reinin logistiikkarajoitteet (C&EN).

Kuka maksaa jokikäytävän niukkuuden

BASF on suurin nimi, mutta ei ainoa kärsijä. Covestro, joka valmistaa muun muassa patjojen ja jääkaappien vaahtomuovien esiasteita, julisti force majeuren Dormagenin tehtaallaan Ala-Reinillä. Yhtiön mukaan raaka-ainevirrat olivat "merkittävästi rajoittuneet", eivätkä maantie- ja rautatiekuljetukset pystyneet täysin korvaamaan vajetta (MarketScreener, Reuters).

Kaubin kautta kulkevat proomut lastaavat hollantilaisten sisävesikuljetuslähteiden mukaan enää noin 30–35 % normaalista kuormastaan (Schuttevaer). Sama tavaramäärä vaatii enemmän matkoja, ja kuljetuskustannus tonnia kohti nousee. Lasku siirtyy ostajille. Belgiassa rakennusyritykset kertoivat 17 euron tonnikohtaisista lisämaksuista soralle, koska sama lasti vaati neljä proomumatkaa aiemman yhden sijaan (Gazet van Antwerpen).

Vahinko on todellinen, mutta rajattu

Kielin maailmantalouden instituutti IfW arvioi Reinin matalan veden voivan maksaa 1–2 mrd. euroa menetettynä arvonlisänä kolmannella neljänneksellä. Arvonlisä tarkoittaa yritysten tuotannossa syntyvää taloudellista lisäarvoa, ei vähittäismyyntiä. Arvio leikkaisi Saksan BKT:n kasvusta 0,1–0,2 prosenttiyksikköä (Zeit). Saksan neljännesvuosikasvu on ollut noin 0,2 prosentin tuntumassa, joten jo arvion alapää söisi suurimman osan yhden neljänneksen kasvusta.

Kamiethin mukaan tilanne on lievempi kuin vuoden 2018 Reinin kuivuus (Reuters). Kaubin mittari ei kuitenkaan laskenut tuolloin yhtä alas kuin nyt nähtyyn viiteen senttimetriin (Netz-Trends). Ero näyttää olevan kestossa ja laajuudessa: vuoden 2018 kuivuus jatkui pidempään ja ulottui laajemmalle, nykyinen häiriö on toistaiseksi syvempi juuri Kaubin pullonkaulassa.

Näyttö rajaa ongelman melko tarkasti. Reinin kuivuus ei ole enää vain kuljetusalan häiriö, vaan tuotantorajoite joen varren kemianteollisuudelle, etenkin Kaubin ja Ludwigshafenin välillä. Kuorma-autot, junat ja vajaalastissa kulkevat proomut jakavat niukkuutta uudelleen. Ne eivät luo sitä kapasiteettia, jonka täyteen lastatut proomut normaalisti tarjoavat.