Romania ruoppaa Tonavaa ydinvoimalle

Romanian kaksi Cernavodăn ydinreaktoria ovat olleet poissa käytöstä elokuun puolivälistä lähtien. Nyt valtio muokkaa Tonavan pohjaa, jotta voimalan jäähdytysvesi riittäisi käynnistämiseen. Työryhmät räjäyttävät vedenalaista kalliota ja juoksuttavat vettä tekojärvistä, jotta virtaus ohjautuisi voimalan vedenottoon.

Kyse ei ole pienestä tuotantokatkosta. Cernavodăn kaksi yksikköä tuottavat normaalisti 1,4 GW tasaista ja edullista sähköä ympäri vuorokauden. Kun teho puuttuu markkinoilta, lasku siirtyy tuontisähkön ostajille, teollisuudelle ja alueen sähkömarkkinoille (World Nuclear Association).

Miten joki pysäyttää reaktorin

Cernavodă tuottaa noin viidenneksen Romanian sähköstä (World Nuclear Association). Voimalan perusmekaniikka on sama kuin muissakin ydinvoimaloissa: reaktori kuumentaa veden höyryksi, höyry pyörittää turbiineja ja Tonava jäähdyttää höyryn takaisin vedeksi, jotta kierto voi jatkua.

Kun joen pinta laskee niin alas, etteivät vedenottopumput saa riittävästi jäähdytysvettä, sähköntuotanto pysähtyy. Turvallisuusongelmasta ei raporttien perusteella ole kyse. Ongelma on yksinkertaisempi: jäähdytysvettä ei ole tarpeeksi.

Ykkösyksikkö pysäytettiin 28. heinäkuuta. Kakkosyksikkö seurasi 13. elokuuta, kun Tonavan virtaama Baziașissa putosi noin 1 350 kuutiometriin sekunnissa. Se on suunnilleen kolmannes elokuun normaalitasosta (Agerpres, Digi24). Nuclearelectrican Romeo Urjan sanoi BBC:lle, ettei odottanut laitoksen käynnistyvän kymmenen päivän kuluessa (BBC). Romanialaismedian mukaan 21. elokuuta näytti jo epätodennäköiseltä, että tuotanto jatkuisi ennen syyskuuta (Recorder).

Aiemmat hätätyöt, kuten vedenalaiset räjäytykset ja kivillä täytetyt proomut, nostivat vedenpintaa noin 8 senttimetriä ennusteeseen verrattuna. Se osti kakkosyksikölle yhdeksän lisäpäivää ennen pysäytystä (HotNews). Romanian hätätilakomitea hyväksyi 22. elokuuta uuden paketin: lisää ruoppausta sekä ylimääräistä vedenjuoksutusta Oltin tekojärvistä 50 kuutiometriä sekunnissa viiden päivän ajan (Agerpres, News.ro).

Juoksutettu vesi on pois muualta: kastelusta tai alempana sijaitsevasta vesivoimasta. Romania ei ratkaise kuivuutta, vaan käyttää infrastruktuurin viimeisiä joustovaroja.

Kuka maksaa puuttuvan sähkön

Sähköt pysyivät päällä, mutta korvaava tuotanto oli kallista. Ensimmäisenä iltana ilman ydinvoimaa tuonti kattoi kulutushuipussa noin 1 839 MW eli 27,4 % Romanian kulutuksesta (Curs de Guvernare). OPCOM-sähköpörssin seuraavan päivän markkinalla iltahuipun hinta nousi 13. elokuuta yli 1 700 leuun megawattitunnilta (Gândul). Tuontiriippuvuuden vähentämiseksi Romania käynnisti Rovinarissa noin 300 MW:n hiiliyksikön (Romania Insider).

Nuclearelectrica vetosi force majeure -ehtoon eli poikkeukselliseen tapahtumaan, joka voi estää sopimusvelvoitteiden täyttämisen. Yhtiö varoitti asiakkaitaan, ettei se välttämättä pysty toimittamaan sovittuja sähkömääriä (ZF). Seuraava riskikerros on suurteollisuudella. Romanian hätätilasäännöt mahdollistavat teollisuuden sähkönkulutuksen rajoittamisen ja viennin keskeyttämisen, jos tilanne sitä vaatii (Balkan Green Energy News).

Voittajia ovat ne, joilla on sähköä myytäväksi. Bulgarialaiset ja unkarilaiset kauppiaat hakivat 3 500–4 000 MW rajasiirtokapasiteettia eli oikeutta siirtää sähköä maiden välisten yhteyksien kautta, kun Romanian ja Unkarin ydinvoimatuotanto laski. Bulgarian Kozloduin ydinvoimalasta tuli hetkellisesti yksi alueen arvokkaimmista tuotantolaitoksista (Mediapool). Elokuun 17. päivänä alueen seuraavan päivän hinnat vaihtelivat Kreikan 153 eurosta megawattitunnilta Romanian 173 euroon ja Unkarin noin 184 euroon (Newmoney).

Sama kuivuus, eri rajat

Unkarin Paksin ydinvoimala osoittaa saman riippuvuuden. MVM alkoi vähentää tuotantoa 27. heinäkuuta, kun Tonavan mittari näytti -106 senttimetriä. Elokuun 2. päivään mennessä vain yksi kahdeksasta turbogeneraattorista oli enää käytössä (MVM Paks, MVM Paks). Unkarin päivittäinen nettotuontilasku nousi heinäkuun lopun noin 0,6 miljardista forintista lähes 4 miljardiin forinttiin elokuun alkuun mennessä (Telex/G7). Ranskassa Le Monden EDF-aineistoon perustuva analyysi arvioi, että ympäristörajoitukset pitivät 16. elokuuta poissa käytöstä enimmillään 12,8 GW ydinvoimakapasiteettia (Le Monde).

Jokainen maa löysi väliaikaisen ratkaisun: ruoppausta, hiilivoimaa, tekojärvien juoksutuksia ja tuontia. Romanian hiiliyksikön käynnistys osuu kuitenkin suoraan EU:n elpymisrahastositoumuksiin, joiden mukaan samoja laitoksia pitäisi sulkea. Bukarest on jo ilmoittanut Euroopan komissiolle haluavansa lykätä sulkemisia energiakriisin vuoksi (HotNews).

Komission Electricity Coordination Groupin mukaan laajempi sähköjärjestelmä pysyi vakaana (European Commission). Se on olennainen mutta rajallinen havainto. Euroopan verkko pystyy nielemään tällaisen ilmastosokin, kunhan joku maksaa kalliimman tuonnin, hiilen, kaasun ja niukan rajasiirtokapasiteetin. Jokainen paikkaus käyttää jonkun muun vesivarastoa, hiilikiintiötä tai vientiylijäämää.