Romania karsii 87 palkkalisää EU-rahojen vuoksi

Romanian tänään julkaistu julkisen sektorin palkkalaki poistaa valtion työntekijöiltä 87 palkanlisäluokkaa 151:stä ja rajaa jäljelle jäävät lisät enintään 20 prosenttiin peruspalkasta (Digi24). Parlamentin on hyväksyttävä laki 1. heinäkuuta mennessä, jotta Romania saa käyttöönsä yli 700 milj. euroa elpymis- ja palautumistukivälineestä, RRF:stä. Se on EU:n pandemian jälkeinen rahasto, jossa maksut sidotaan ennalta sovittuihin uudistuksiin. Ammattiliitot, tuomarit ja tuomioistuinten virkailijat yrittävät pysäyttää lain. Ainakin neljässä muussa jäsenmaassa hallitusten EU-sitoumukset törmäävät kotimaiseen vastarintaan. Kaikkia koskee sama takaraja: 31. elokuuta, jonka jälkeen Euroopan komissio leikkaaa automaattisesti käyttämättä jääneitä RRF-määrärahoja.

Halukkaat hallitukset, haluttomat maat

Romanian hallituskoalitiolla on parlamentissa tarvittavat äänet. Poliisiammattiliitot lupaavat silti "estää toimeenpanon kaikin laillisin keinoin". Tuomarit katsovat uudistuksen leikkaavan heidän palkkojaan noin 11 prosentilla ja rikkovan tuomioistuinten riippumattomuutta. Bukarestilainen tuomioistuin on jo määrännyt hallituksen maksamaan tuomareille palkkarästejä päiväkohtaisen uhkasakon nojalla (Romania Insider).

Budapestissa este on valtion sisällä. Péter Magyarin uusi hallitus haluaa uudistaa järjestelmää, mutta Orbánin kauden instituutiot jarruttavat. Tuomioistuimia johtavat yhä aiemman vallan aikana nimitetyt henkilöt. Valtion omaisuuden siirtämiseen rakennetut yliopistosäätiöt ovat vakiinnuttaneet asemansa. Magyarin on täytettävä 27 oikeusvaltiota koskevaa "supervälitavoitetta", jotka liittyvät tuomioistuinten riippumattomuuteen, korruptiontorjuntaan ja julkisten hankintojen avoimuuteen, ennen kuin Unkarin 10,4 mrd. euron RRF-paketista voidaan maksaa mitään. Yhtään euroa ei ole maksettu (Portfolio, Euobserver).

Romania ja Unkari kamppailevat ehtojen täyttämisen kanssa. Portugali taas muuttaa hiljaisesti sääntöjä, joilla ehtojen noudattamista valvotaan. Lissabon on jo saanut suuren osan RRF-rahoistaan. Nyt se on ehdottanut lakia, joka nostaisi tilintarkastustuomioistuimen ennakkovalvonnan rajan 750 000 eurosta 10 milj. euroon. Useimmat julkiset sopimukset jäisivät silloin tarkastamatta ennen allekirjoittamista. Tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja varoitti, että seurauksena olisi miljardien eurojen "valvonnattomia alueita" vuosittain. EU-menojen tarkastajaa siis heikennetään, jotta rahankäyttö nopeutuisi.

Euroopan parlamentti veti Slovakian kohdalla tiukemman rajan. Se äänesti 20. toukokuuta 347–165 päätöslauselman puolesta, jossa komissiota kehotettiin harkitsemaan Slovakian varojen jäädyttämistä. Perusteina olivat korruptiontorjuntaelinten lakkauttaminen ja epäilyt maaseuturahojen väärinkäytöstä (European Parliament, Denník N). Päätöslauselma ei sido oikeudellisesti, mutta se tuli vain päiviä sen jälkeen, kun komissio oli jo leikannut Slovakian määrärahoja OLAFin eli EU:n petostentorjuntaviraston tutkinnan jälkeen.

Puolan luoma ennakkotapaus

Puola varjostaa kaikkia neljää tapausta. Komissio vapautti Varsovalle 137 mrd. euroa helmikuussa 2024 sen jälkeen, kun Donald Tuskin hallitus oli noussut valtaan. Varsinaisia tuomioistuinlakeja ei ollut vielä hyväksytty. Komissiolle riitti "toimintasuunnitelma" (European Papers). Kaksi vuotta myöhemmin Puolan presidentti Nawrocki on käyttänyt veto-oikeuttaan keskeisiin oikeuslaitoslakeihin. Tuomarit ovat vieneet varojen vapauttamisen EU-tuomioistuimeen, jossa julkisasiamies on jo kyseenalaistanut välitavoitteiden riittävyyden. Kyse on ensimmäisestä vakavasta oikeudellisesta testistä komission harkintavallalle RRF-järjestelmässä.

Kuka päättää määräajan jälkeen

RRF antaa komissiolle lähes täyden harkintavallan arvioida, onko uudistus täyttänyt välitavoitteensa "tyydyttävästi". Kotimaisilla toimijoilla, kuten ammattiliitoilla, tuomioistuimilla tai ammattikunnilla, ei ole virallista väylää riitauttaa arviota (Verfassungsblog). Yhtäkään RRF-välitavoitetta ei ole tähän mennessä muodollisesti hylätty.

Romanian ammattiliitot eivät voi oikeudellisesti pysäyttää palkkalakia. Unkarin vanhat instituutiot eivät välttämättä liiku riittävän nopeasti. Portugali ohentaa EU-menojen valvontaa. Slovakia sivuuttaa parlamentin paineen. Puola on jo osoittanut, että komissio voi maksaa miljardeja myös lupausten perusteella, jos hallitus on poliittisesti oikealla puolella. 31. elokuuta näyttää, onko ehdollisuus sitova mekanismi vai uusi neuvoteltava määräaika.