Romania löysi viisi uutta räjähdedroonia

Romanian puolustusministeri Radu Miruta kertoi viidestä uudesta tapauksesta, joissa merestä löytyi lennokin osia ja ne tuhottiin. Osa niistä kantoi yhä räjähteitä. Pressonlinen mukaan tieto muuttaa kesäkuun Constantan satamaräjähdyksen luonnetta: kyse ei enää näytä yksittäiseltä onnettomuudelta vaan toistuvasta riskistä EU:n ja Naton kaakkoisella sivustalla.

Romanian viranomaisten tehtävä on käytännöllinen ja poliittisesti herkkä. Kohde on löydettävä, sen räjähdysvaara arvioitava, se on tuhottava hallitusti ja samalla päätettävä, pitääkö Ukraina ottaa mukaan selvitykseen. Kaikki tämä on tehtävä niin, ettei merellä ajelehtivasta aseesta tule Naton kriisiä.

Miten Constantasta tuli toimintamalli

Kesäkuun räjähdys loi kaavan. Ukrainan merilennokki päätyi Constantan satamaan ja räjähti. Ukraina varoitti Bukarestia noin 10–15 minuuttia ennen räjähdystä ja kuvasi tapausta myöhemmin yksittäiseksi. Kiovan mukaan Venäjän elektroninen sodankäynti katkaisi yhteyden neljään Sargan-3000-lennokkiin, jotka oli laukaistu Sevastopolin lähistöltä (Agerpres, Romania Observer).

Romania vastasi kahdenvälisellä menettelyllä. Miruta pyysi Ukrainaa ohjelmoimaan Mustallamerellä laukaistavat lennokit niin, että ne tuhoutuvat ennen Romanian aluevesille ajautumista (BTA). Kesäkuun lopulla puolustuksen raivausryhmät löysivät Tulcean piirikunnasta Rachellun läheltä lennokin osia ja räjähdelastin. Kohde tuhottiin hallitusti (Agerpres).

Olennaista on, kuka käytännössä hoitaa tällaiset kohteet. Romanian rannikkovartiosto ja räjähteiden raivaajat vastaavat välittömästä vaarasta. Nato ja EU tuovat pelotetta, konsultaatioita ja diplomaattista painoa, mutta ensimmäinen raivausryhmä tulee Romaniasta.

Bukarest ei vedonnut Naton perussopimuksen 4. artiklaan, jonka nojalla liittolainen voi pyytää koko liittokunnan konsultaatioita kokiessaan turvallisuutensa uhatuksi. Naton Pohjois-Atlantin neuvosto ei myöskään pitänyt hätäistuntoa tapausten vuoksi (NATO). Ratkaisu oli tietoinen. Presidentti Nicusor Dan piti Moskovaa vastuussa sodan kokonaisuudesta, mutta käsitteli ukrainalaislennokkien ajautumista teknisenä yhteensovittamisongelmana, ei hyökkäyksenä Romaniaa vastaan (Moldova1). Bukarest pitää asian tarkoituksella Naton virallisen kriisipolitiikan alapuolella.

Alueelliset mekanismit, kansalliset laskut

Vahvin institutionaalinen vastaus on toistaiseksi alueellinen. Romania, Bulgaria ja Turkki laajensivat 8. heinäkuuta Mustanmeren miinantorjuntaryhmänsä tehtävää. Heinäkuusta 2024 toiminut ryhmä ei keskity enää vain perinteiseen miinanraivaukseen, vaan myös kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojaamiseen (Agerpres, BNR).

Ryhmän johtovastuu kiertää kolmen maan välillä puolen vuoden välein. Työtä on riittänyt. BNR:n siteeraamien bulgarialaistietojen mukaan Mustanmeren kauppareiteiltä on vuodesta 2024 lähtien neutraloitu yli 150 ajelehtivaa miinaa. Lennokkien jäänteitä ja merellä liikkuvia miehittämättömiä aseita ollaan nyt sovittamassa samaan toimintakehikkoon vanhojen miinojen kanssa.

Ryhmä paljastaa samalla kustannusten jaon. Yhteistä budjettia ei ole julkisesti vahvistettu. Bulgaria aikoo hankkia seitsemän miinantorjunta-alusta omaa osuuttaan varten, mikä tarkoittaa, että kukin maa rahoittaa omat suorituskykynsä yhteisen rahaston sijasta (24 Chasa).

Lisäksi lentävä lennokki on ensin ilmapuolustuksen ongelma ja vasta myöhemmin meressä kelluva romu. Kolmen maan ryhmä saa kohteen käsiteltäväkseen vasta, kun ilmapuolustusketju on jo pettänyt tai päästänyt sen läpi.

Torjunnan hintasuhde ei toimi

Romanian tilanne on paikallinen versio koko Euroopan ongelmasta. Kahden hävittäjän lähettäminen yhden halvan lennokin torjuntaan voi maksaa enemmän kuin itse lennokki, arvioi Natoon kytkeytyvä analyysi, josta Euronews kertoi. Naton pääsihteeri Mark Rutte on esittänyt yli 40 miljardin dollarin liittolaisinvestointeja lennokintorjuntaan viiden vuoden aikana (Deutschlandfunk). Romania on liittynyt myös Naton uuteen Drone Edge -aloitteeseen (Agerpres).

Rahoitusta luvataan. Avoin kysymys on, ehtiikö se muuttua sensoreiksi, häirintäjärjestelmiksi ja kerrokselliseksi puolustukseksi ennen kuin seuraava kohde ajautuu rantaan.

Mustastamerestä ei silti ole tullut Punaisenmeren kaltaista meriliikenteen kriisiä, jossa rahtialuksiin kohdistuvat iskut nostavat sotariskivakuutuksia ja muuttavat reittejä. Kreikkalais-bulgarialaisessa tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että Romanian tapaukset olisivat nostaneet vakuutuskustannuksia tai muuttaneet kaupallisia reittejä. Uhka kohdistuu yhä ennen kaikkea viranomaisjärjestelmiin, navigointiturvallisuuteen ja infrastruktuurin suojaan, ei vielä markkinoiden toimintaan.

Romania kantaa ensivastevastuun merellisestä harmaan alueen uhasta, josta liittokunta voi keskustella, jota se voi rahoittaa ja jota se voi yrittää pelottaa pois, mutta jota se ei vielä pysäytä kosketuspisteessä. Kiovan kanssa sovitut menettelyt, kolmen maan miinantorjuntaryhmä ja Naton investointilupaukset vastaavat samaan aukkoon. Mikään niistä ei vielä sulje sitä.