Romanian integriteettilaki joutui komission syyniin

Euroopan komissio pyytää Romanialta selvitystä uudesta eheyslaista, koska sen kiistanalainen kohta voi olla ristiriidassa EU-oikeuden perusperiaatteiden kanssa. Kyse on kolmesta asiasta: rangaistaanko aiemmasta toiminnasta jälkikäteen, onko seuraamus oikeassa suhteessa rikkomukseen ja saattoivatko luottamushenkilöt ennakoida seurauksen. Komission oikeusasioiden pääosasto lähetti pyynnön 2. syyskuuta. Bukarestilla on kaksi viikkoa aikaa vastata (RFI, Digi24).

Samalla komissio siirtää kiistan kansallisesta puoluepolitiikasta EU-rahoituksen arviointiin. Romanian vastaus vaikuttaa suoraan maan kuudennen ja viimeisen maksupyynnön käsittelyyn elpymis- ja palautumistukivälineessä, eli EU:n koronapandemian jälkeisessä rahastossa, josta jäsenmaat saavat rahaa vasta sovittujen uudistusten valmistuttua.

Uudistus muuttui valtataisteluksi

Romanian parlamentti hyväksyi lain 180/2026 26. elokuuta, kolme päivää ennen elpymissuunnitelman määräaikaa (Europa FM). Laki tiukentaa yhteyttä ANI:n lopullisen päätöksen ja tehtävän menettämisen välillä. ANI on Romanian riippumaton eheyden valvontaviranomainen, joka tarkastaa viranhaltijoiden varallisuutta ja eturistiriitoja.

Tältä osin laki paikkaa todellista aukkoa. ANI oli löytänyt luottamushenkilöitä, joiden eturistiriita oli lainvoimaisesti todettu mutta jotka jatkoivat tehtävissään, koska vanha sääntely kielsi heitä vain asettumasta tuleviin tehtäviin, ei jatkamasta nykyisessä toimessa (Juridice, Stiripesurse).

Kiistan syy on niin sanottu Fritz-lisäys. Se ulottaa uuden mandaatin päättymistä koskevan säännön taaksepäin: henkilöt, joista on annettu lopullinen päätös ennen lain voimaantuloa, menettävät tehtävänsä 30 päivän kuluttua lain voimaantulosta (Agerpres). ANI:n mukaan sääntö koskee nyt 55 tehtävänhaltijaa, joukossa kymmenen pormestaria (Agerpres).

Lisäyksen poliittinen nimi tulee sen näkyvimmästä kohteesta. Saksalaissyntyinen Timișoaran pormestari ja USR-puolueen johtaja Dominic Fritz menetti kesäkuussa jutun Romanian korkeimmassa oikeudessa, joka piti voimassa ANI:n eturistiriitapäätöksen (HotNews).

Romanian perustuslakituomioistuin hyväksyi taannehtivan kohdan. Sen perustelu oli, että laki muuttaa sitä, mitä jo todetusta rikkomuksesta seuraa jatkossa, eikä tee alkuperäisestä teosta jälkikäteen rangaistavaa (Gandul). Presidentti Nicușor Dan vahvisti lain, vaikka sanoi julkisesti vastustavansa lisäystä. Hänen mukaansa lakia ei voitu jättää vahvistamatta vaarantamatta elpymisrahoja (Agerpres, Sintact).

Paine tulee Brysseliin

Kaksi Euroopan parlamentin puolueryhmäjohtajaa, EPP:n Manfred Weber ja Renew'n Valérie Hayer, pyysivät komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä käsittelemään lisäystä EU-oikeuksien loukkauksena. Heidän mukaansa säännös rikkoo perussopimuksiin kuuluvaa EU-kansalaisten oikeutta asettua ehdolle paikallisvaaleissa missä tahansa jäsenmaassa (Agerpres, FAZ).

Komissio vastasi menettely edellä. Lakia arvioidaan osana Romanian viimeistä maksupyyntöä, jota odotetaan tässä kuussa (ActMedia, G4Media).

Rahakysymys

Otsikoissa Fritz-lisäyksen on väitetty vaarantavan 770 miljoonaa euroa. Luku on todellinen, mutta se on liitetty väärään asiaan. Virkaatekevä pääministeri Ilie Bolojan yhdisti menetyksen palkkalakiuudistukseen, jota parlamentti ei saanut hyväksyttyä 31. elokuuta mennessä (HotNews). Summa koskee Romanian koko viimeistä avustuserää useiden välitavoitteiden osalta, ei yhtä lainkohtaa (EU Perspectives). Tässä taustatyössä ei löytynyt julkista komission asiakirjaa, joka sitoisi summan yksin eheyslakiin.

Eheyslaki voi silti maksaa Romanialle. Elpymisrahaston sääntöjen mukaan komissio voi pidättää asianomaisen osan viimeisestä maksuerästä, jos se katsoo lain vesittävän uudistuksen, jonka piti täyttää sovittu välitavoite (asetus 2021/241). Romanian kahden viikon vastaus muodostaa aineiston, jonka perusteella komissio arvioi eheysehdon täyttymistä. Nyt Bryssel ei katso enää vain sitä, hyväksyttiinkö laki ajoissa, vaan mitä laki käytännössä tekee.