Romania raportoi 40 drooniloukkausta NATOlle

Venäjän alettua iskeä Ukrainan Tonavan satamiin Romania on kirjannut yli 40 ilmatilaloukkausta (Euromaidan Press). Useimmat tapaukset jäivät aiemmin Itä-Euroopan ulkopuolella lähes huomiotta, vaikka vastaavat drooniloukkaukset Baltiassa nousivat länsimaisten lehtien etusivuille. Huomioero kertoo myös kiireellisyyden erosta: Romania kantaa jatkuvaa drooniuhkaa Naton kaakkoislaidalla, mutta monessa länsipääkaupungissa uhkaa ei ole käsitelty samalla vakavuudella.

Kaksi tapausta rikkoi hiljaisuuden. 29. toukokuuta venäläinen Geran-2-drooni osui kerrostaloon Galațissa ja haavoitti kahta ihmistä. 5. kesäkuuta ukrainalainen meridrooni räjäytti itsensä Constanțan satamassa, Romanian puolustusministeriö vahvisti. Droonin kerrotaan ajautuneen reitiltään Venäjän elektronisen häirinnän vuoksi. Romania vei molemmat tapaukset 10. kesäkuuta Pohjois-Atlantin neuvostoon, Naton ylimpään poliittiseen päätöksentekoelimeen, jossa kaikki 32 liittolaista päättävät yhdessä. Bukarest vaati droonien torjuntakyvyn vahvistamista. Liittolaiset ilmaisivat tukensa. Romania pyytää tutkia ja häirintäjärjestelmiä.

Neljä minuuttia, ei hyvää vaihtoehtoa

Galațissa Romania seurasi lähestyvää droonia ja hälytti F-16-hävittäjät ilmaan. Rauhanajan lainsäädäntö, siviiliriskit ja rajoitukset ampua Ukrainan ilmatilan lähellä kavensivat kuitenkin toimintaikkunan ennen kuin lentäjät ehtivät ampua. Koko tapahtumaketju kesti minuutteja. Constanțassa ongelma oli perustavampi: meridrooni ajautui kauppasatamaan, pakotti evakuoimaan siviilejä ja paljasti valvontajärjestelmien heikkouden. Niitä ei ole suunniteltu havaitsemaan pieniä drooneja, jotka liikkuvat matalalla rakennusten tasolla.

Naton pysyvä ilmatilan valvonta, jossa liittolaisten hävittäjät suojaavat toistensa ilmatilaa rauhan aikana, perustuu koneisiin, jotka on rakennettu torjumaan lentokoneita. Halvat maastonmyötäisesti lentävät droonit ovat eri ongelma. Liittokunnan integroitu ilma- ja ohjuspuolustus kattaa keski- ja korkeammat lentokorkeudet varsin tehokkaasti. Sen alapuolella kulkee koko itälaidalla aukko, jonka Naton entinen varapääsihteeri Mircea Geoană on julkisesti tunnustanut. Tutkapäivityksiä ja droonintorjuntajärjestelmiä ei odoteta ennen vuotta 2027.

Sama haavoittuvuus ulottuu Mustaltamereltä Baltiaan. Romanialainen F-16 ampui droonin alas Viron yllä 19. toukokuuta. 8. kesäkuuta Naton hävittäjät tuhosivat toisen droonin Latvian yllä. Etulinjan maat ovat kuitenkin valinneet eri vastaukset. Erot näyttävät, miten Nato toimii paineessa käytännössä.

Puola rakentaa yksin, Ranska saapuu ilman oikeita välineitä

Puola ei odota yhteishankintoja. Varsova rakentaa omaa tutka- ja ohjusverkkoaan sen sijaan, että se esittäisi julkisen Nato-vaatimuksen. Wisła-ohjelma tuo Patriot-pattereille 360 asteen tutkia, ja Tarcza Wschód tähtää 700 kilometrin linnoitteisiin itärajalla. Puolan laskelma on selvä: liittolaisten kalusto saapuu liian hitaasti, joten riippuvuutta hätäavusta vähennetään omalla rahalla. Romania, jonka asuinrakennuksiin droonit jo osuvat, ei voi nojata yhtä pitkään aikatauluun.

Ranska tarjoaa toisen opetuksen. Pariisi pitää Romanian Cincun tukikohdassa noin 1 400 sotilasta, tykistöä, panssarivaunuja ja Mamba-ilmatorjuntajärjestelmiä (Le JDD). Ranskalaiset Rafale-hävittäjät ampuivat droonin alas Latvian yllä 8. kesäkuuta, mikä osoitti liittokunnan pystyvän toimimaan nopeasti, kun päätös syntyy. Julkisista tiedoista ei kuitenkaan näy, että Ranska olisi toimittamassa Romanian Mustanmeren rannikolle erillistä droonintorjuntapakettia. Joukot ovat paikalla, mutta juuri Romanian tarvitsemaa välineistöä ei ole.

Aukko, jota ei ole nimetty

Julkisista lähteistä ei käy ilmi, mitkä tutkat, häirintälaitteet tai meridroonien torjuntajärjestelmät Romania saa, keneltä ja milloin. Kuten El País kirjoitti, Patriot-patterien kaltaisia kalliita järjestelmiä ei ole suunniteltu ampumaan alas muutaman tuhannen euron drooneja. Yksi Patriot-torjuntaohjus maksaa miljoonia. Geran-2 maksaa vähemmän kuin käytetty auto.

Romanian presidentin neuvonantaja Cristian Diaconescu varoitti, että julkilausuman tasolle jäävä vastaus merkitsisi liittolaisten ymmärtäneen tilanteen väärin. Naton poliittiset sitoumukset ovat yhä voimassa. Kyky panna ne täytäntöön Romanian kohtaamaa matalan lentokorkeuden uhkaa vastaan puuttuu vielä. Huomioero pahentaa ongelmaa: kun drooni ylittää Baltian ilmatilan, eurooppalainen media käsittelee sitä koko liittokuntaa koskevana tapahtumana. Kun kymmenet droonit ylittävät Romanian ilmatilan kuukausien aikana, reaktio on hitaampi ja hiljaisempi. Hankinnat etenevät vuosissa. Droonit tulevat päivittäin.