Romania riskeeraa €100 million hiilen vuoksi

Romania pitää kolme ruskohiilivoimalayksikköä käynnissä sen jälkeen, kun niiden piti sulkeutua 31. elokuuta 2026. Sulkeminen oli ehto EU:n elpymisrahoille. Hallitus hyväksyi 28. elokuuta muistion, joka jatkaa Craiova 1:n ja 2:n käyttöä vuoden 2027 puoliväliin ja Turceni 5:n käyttöä vuoden 2028 alkuun (Libertatea, Spotmedia). Samana päivänä Portugalin ministeri Castro Almeida ilmoitti maan elpymissuunnitelman olevan "täysin valmis" (Observador, RTP). Sama EU-ohjelma, sama määräaika, eri lopputulos.

Miten RRF maksaa ja miksi ajoitus ratkaisee

RRF eli EU:n elpymis- ja palautumistukiväline on koronapandemian jälkeen luotu satojen miljardien eurojen rahoitusohjelma. Se ei toimi kulukorvauksena. Jäsenmaat sopivat etukäteen uudistuksista ja investoinneista, osoittavat niiden toteutuneen ja saavat vasta sen jälkeen rahat (EUR-Lex, EU:n neuvosto). Romania sitoutui säätämään lain hiilen alasajosta sekä poistamaan hiili- ja ruskohiilikapasiteettia käytöstä 31. elokuuta 2026 mennessä (Agerpres).

Romania rikkoi molempia ehtoja. Parlamentti hyväksyi elokuussa muutokset, joiden mukaan hiilivoimaloita voidaan sulkea vasta, kun korvaava vähähiilinen kapasiteetti on rakennettu ja käytössä (Agerpres). Muutos kumoaa käytännössä hiilen sulkemislain, jonka komissio oli jo arvioinut ja jonka perusteella rahaa oli maksettu. Hallituksen päätös pitää Turceni ja Craiova sähköntuotannossa rikkoo erikseen fyysisen sulkemisehdon. Bryssel oli jo aiemmin tänä vuonna torjunut järjestelyn, jossa Romania pienensi luvitettua kapasiteettia paperilla mutta ei sulkenut yksiköitä (Economica.net).

RRF-asetuksen 24 artiklan mukainen seuraamus ei ole sakko. Komissio keskeyttää maksun kokonaan tai osittain, antaa hallitukselle aikaa korjata puutteen ja leikkaa rahoitusta pysyvästi, jos rikkomus jää voimaan (EUR-Lex). Pääministeri Ilie Bolojan on arvioinut hiilipäätöksen hinnaksi enintään 100 milj. euroa (Economica.net), vaikka Brysselin laskutapa ei ole julkinen. Aiemmassa vaiheessa Romania olisi voinut korjata rikkomuksen ja lähettää aineiston uudelleen. Loppumääräajassa liikkumatila katoaa: komission sulkemisohjeiden mukaan kaikki toimet on saatettava valmiiksi 31. elokuuta mennessä, viimeiset maksupyynnöt jätettävä syyskuussa ja ohjelma päätettävä oikeudellisesti joulukuussa (Euroopan komissio). Maksun keskeytys muuttuisi nyt pysyväksi menetykseksi.

Portugali ei toteuttanut kaikkea täydellisesti. Se piti Brysselin mukana.

Portugali ilmoitti 21,9 mrd. euron elpymissuunnitelmansa valmistuneen ja valmistelee kymmenettä eli viimeistä maksupyyntöään. Maa on jo saanut noin 79 % sille osoitetusta rahoituksesta (ECO, Portugalin hallitus). Perille pääseminen vaati muutoksia. Lissabon siirsi noin 516 milj. euroa investointien välillä ja poisti 85 välitavoitetta, pääosin hallinnollisten yhdistämisten kautta, jotka Bryssel hyväksyi ennen määräaikaa (Portugalin hallitus, Sol). Terveydenhuollon ja asumisen tavoitteita pienennettiin. Portugali muutti suunnitelmaa luvalla. Romania muutti ehtoja yksin.

Kuka maksaa hiilen jatkamisesta

Romaniassa lyhyen aikavälin hyötyjiä ovat ruskohiilivoimalat, niiden työntekijät ja Oltenian hiilialueen poliitikot, jotka välttävät nopean sulkemisen ennen korvaavan kaasu- ja aurinkokapasiteetin valmistumista (Libertatea). Häviäjät näkyvät heikommin. Jos Bryssel leikkaa maksuja, elpymissuunnitelmasta rahoitettavat hankkeet menettävät rahaa. Romanian veronmaksajat kattavat aukon suuremmalla velalla tai menoleikkauksilla (ZF).

Tapaus koskee myös muita hiilestä riippuvaisia jäsenmaita, kuten Puolaa ja Bulgariaa, joilla on omia RRF:n energiaehtojaan (Euronews Poland, Investor.bg). Jos Bryssel hyväksyy yksipuolisen lykkäyksen loppumetreillä, RRF:ää on helpompi kohdella neuvoteltavana myös maksujen jälkeen. Jos se leikkaa Romanian rahoitusta, paikalliset veronmaksajat maksavat poliittisen päätöksen pitää hiili käynnissä. Komission tarkka laskelma on yhä epäselvä, mutta ennakkotapaus on selvä: sovitut välitavoitteet joko maksavat rahaa rikkoutuessaan tai eivät maksa.