Romanian palkkakiista uhkaa EU-miljardeja

Romanian parlamentilla on 31. elokuuta asti aikaa hyväksyä kuusi uudistuslakia. Niihin kuuluu julkisen sektorin yhtenäinen palkkalaki. Jos lait eivät valmistu määräajassa, Romania voi menettää yli 4,5 mrd. euroa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, jolla rahoitetaan jäsenmaiden pandemian jälkeisiä uudistuksia ja investointeja (Romania Insider, Rador). Määräajan jälkeen Euroopan komissio voi leikata maksuja pysyvästi (asetus (EU) 2021/241).

Vaikein laki on palkkalaki, koska se paljastaa koko ohjelman perusristiriidan. Kertaluonteisen EU-maksun avaamiseksi tehtävä uudistus voi kasvattaa Romanian pysyviä menoja vuosiksi.

Kertaraha, pysyvä meno

Romania lupasi uudistaa julkisen sektorin palkat vastineeksi elpymisrahoista. Komissio maksaa rahoja vain, jos laki täyttää lupauksen (komission Romania-sivu, neuvoston RRF-selitys). Romanian neljäs maksupyyntö on jo joutunut osittaiseen jäädytykseen keskeneräisten välitavoitteiden vuoksi (Euroopan komissio).

Yhtenäinen palkkalaki korvaisi nykyisen järjestelmän, jossa opettajilla, lääkäreillä, poliiseilla ja virkamiehillä on erillisiä palkkaratkaisuja. Tilalle tulisi yksi palkkataulukko, jossa palkka määräytyy tehtävän, palvelusvuosien ja alan mukaan. Vielä ei tiedetä, kaventaako lopullinen malli palkkaeroja, rajoittaako se korkeimpia palkkoja, nostaako pienituloisten julkisten työntekijöiden ansioita vai lykkääkö se jo luvattuja korotuksia. Luonnosta palkkataulukoksi ei ole julkaistu.

Hallituskoalition laskelma

Palkkalaki jakaa Romanian hallituskoalitiota odotetulla tavalla. Väliaikainen pääministeri Ilie Bolojan sanoo, että hänen PNL-puolueensa äänestää komission hyväksymän version puolesta. Hänen mukaansa pelkkä palkkalaki vaarantaa 770 milj. euroa EU-maksuja (Gândul, Agerpres). Luku perustuu poliittisiin lausuntoihin, ei komission julkaisemaan asiakirjaan.

PSD:n Lia Olguța Vasilescu taas sanoo, että lain soveltaminen maksaisi valtiolle kaksinkertaisesti sen, mitä Romania saa elpymisrahastosta (Agerpres). Vertaus sekoittaa vuotuisen palkkamenojen kasvun ja kertaluonteisen EU-siirron, jotka ovat eri asioita julkisen talouden kannalta. Huoli ei silti ole keinotekoinen. Jos pysyviä palkkoja nostetaan yhden maksuerän takia, pitkän aikavälin budjettikustannus voi ylittää lyhyen aikavälin EU-hyödyn.

Työministeri Dragoș Pîslaru sanoo, että komissio on hyväksynyt Romanian ehdotuksen suunnitelman uudelleenneuvottelusta. Hän lupaa tarkistettuun luonnokseen "miellyttäviä yllätyksiä" sen jälkeen, kun ammattiliitot torjuivat toukokuun version (Rador). Palkkataulukoiden kannalta lupaus ei vielä kerro mitään. Se tietää vain valmisteluhuoneessa istuva joukko.

Kuka maksaa

Eniten epävarmuutta kantavat julkisen sektorin työntekijät. He eivät tiedä, kaventaako komission kanssa yhteensopiva malli palkkoja, asettaako se ylärajoja hyvätuloisille vai siirtääkö korotuksia myöhemmäksi. Jos laki hyväksytään tiukkana, korkeapalkkaiset julkisen sektorin työntekijät häviävät. Jos laki kaatuu ja maksut jäädytetään, lasku siirtyy romanialaisille veronmaksajille.

Valtion pitäisi silloin rahoittaa EU-varoin suunniteltuja hankkeita kansallisesta budjetista. Liikkumavaraa on vähän, koska Romania on jo EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä. Se on kurinpitomenettely maille, joiden julkinen alijäämä ylittää EU-säännöt (Euroopan komissio).

Romania ei ole ainoa maa, jonka vaikeat uudistukset kasautuvat määräajan alle. Bulgarialta pidätettiin noin 100 milj. euroa kolmen keskeneräisen uudistuksen takia, vaikka se oli täyttänyt 23 välitavoitetta 26:sta (24 Chasa). Puola hyväksyi elpymissuunnitelmansa viimeisen tarkistuksen ohjatakseen rahaa hankkeisiin, jotka se ehtii saada valmiiksi ennen samaa määräaikaa (Puolan rahasto- ja aluepolitiikan ministeriö). Sama politiikan puristus koskee kaikkia maita, jotka siirsivät vaikeimmat uudistukset ohjelman loppuun.

Romanian tapaus näkyy selvimmin, koska PSD, hallituskoalition suurin puolue, kytkee yhteistyön johtajavaihdokseen, jolla ei ole suoraa yhteyttä palkkoihin tai budjettiin. Parlamentin ongelma ei ole tekninen. Sen pitää ratkaista, pystyykö hallituskoalitio erottamaan palkkakiistan valtakiistasta ennen kuin rahat katoavat.