Romanian €770 million määräaika karkaa

Romanian neljä suurinta puoluetta eivät päässeet 26. elokuuta sopuun julkisen sektorin palkkauudistuksesta, vaikka EU:n koronapandemian jälkeisen elpymisrahaston määräaika umpeutuu viisi päivää myöhemmin (Romania Insider, Bloomberg). Jotta Romania voisi säilyttää 770 miljoonaa euroa avustuksia, laki pitäisi hyväksyä, presidentin vahvistaa se ja Euroopan komission ehtiä arvioida uudistus 31. elokuuta mennessä. Aikataulu ei käytännössä enää riitä.

Miten maksujärjestelmä toimii ja miksi se jumittui

RRF eli EU:n elpymis- ja palautumistukiväline on jäsenmaille tarkoitettu satojen miljardien eurojen koronakriisirahasto. Siitä maksetaan rahaa vasta, kun Euroopan komissio toteaa, että sovittu uudistus tai investointitavoite on saavutettu (Euroopan komissio, EU:n neuvosto). Romania kirjasi julkisen sektorin palkkauudistuksen omaan suunnitelmaansa yhtenä tällaisena tavoitteena.

Bukarest jätti 16. elokuuta viidennen maksupyyntönsä. Sen arvo on 2,84 miljardia euroa, ja se kattaa 75 välitavoitetta (Radio Romania International, Mediafax). Palkkalaki kuuluu samaan arvioitavaan kokonaisuuteen.

Tavallisesti komissio voi pidättää osan maksusta, jos jäsenmaa ei täytä sovittua välitavoitetta, ja antaa hallitukselle kuusi kuukautta aikaa korjata puute. Jos korjausta ei tule, maksua leikataan pysyvästi (EUR-Lex). Nyt rahaston sulkemisaikataulu vie tämän korjausajan pois. Kaikkien välitavoitteiden on valmistuttava 31. elokuuta 2026 mennessä, lopulliset maksupyynnöt on jätettävä 30. syyskuuta mennessä ja maksut suoritettava vuoden loppuun mennessä (komission sulkemisohjeet, Brussels Times). Myöhässä hyväksyttyä uudistusta ei ehditä arvioida. Kuuden kuukauden armonaikaa ei ole, kun koko rahasto sulkeutuu neljän kuukauden kuluttua.

Komissio ei ole vielä muodollisesti leikannut 770 miljoonaa euroa. Tiedottaja Maciej Berestecki viittasi 20. elokuuta arviointiprosessiin eikä julistanut rahaa menetetyksi (komission tiedotustilaisuus). Kalenteri jättää silti vain vähän liikkumavaraa.

Rikkonainen palkkajärjestelmä, jota ei saatu korjattua

Palkkalain tarkoitus oli ratkaista todellinen ongelma. Romanian julkisen sektorin palkkaus koostuu peruspalkoista, alakohtaisista lisistä eli sporuri-korvauksista ja virastokohtaisista poikkeuksista, joiden vuoksi samankaltaisista tehtävistä voidaan maksaa hyvin eri palkkaa (Adevărul). Uudistus loisi valtakunnallisen palkkataulukon: jokaiselle tehtävälle määriteltäisiin kerroin, jota sovelletaan yhteen viitearvoon. Samankaltainen työ sijoittuisi samalle asteikolle. Monet nykyiset lisät pienenisivät tai poistuisivat, ja niiden katto olisi noin 20 prosenttia (Știrile ProTV). Siksi ammattiliitot vastustivat lakia.

Julkisen talouden tila teki sopimisesta vielä vaikeampaa. Ministeri Dragoș Pîslarun luonnoksissa lisäkustannus nousi alkuperäisestä 8 miljardista leusta noin 12 miljardiin leuhun, ja komissio pyysi Romanialta selvitystä rahoituksesta (Digi24). Jokainen kehyksen ylittävä leu on pysyvä menolisäys, ei kertakulu. Romanian julkinen velka on jo ylittänyt 60 prosenttia BKT:stä, ja Fitch pitää maan luottoluokituksen tasolla BBB-, joka on alin investment grade -luokka. Näkymä on negatiivinen, mikä kertoo laskuriskistä (Actmedia, SeeNews). Huonosti rahoitetulle palkankorotukselle on vähän tilaa.

PSD, PNL, USR ja UDMR irtautuivat sovusta eri syistä. UDMR:n Kelemen Hunorin mukaan Romanian ei pitäisi säätää lakia vain Brysselin vaatimusten täyttämiseksi. Opetusalan liitot pitivät luonnosta epäkunnioittavana. Tuomioistuinten kirjurit uhkasivat sulkea tuomioistuimet 1. syyskuuta alkaen (RRI, Digi24).

Kuka hyötyy, kuka häviää

Jos 770 miljoonaa euroa raukeaa, ensimmäisiä häviäjiä ovat koulut, tiet ja paikallishankkeet, joita RRF-avustuksilla oli tarkoitus rahoittaa. Romanian pitäisi korvata rahat velalla, jonka korkoon vaikuttaa roskalainaluokan reunalla oleva luottoluokitus, tai perua hankkeita. Viidennen maksupyynnön oli tarkoitus nostaa avustusten käyttöaste kohti 78:aa prosenttia Romanian 13,57 miljardin euron RRF-avustuksista (Agerpres). Epäonnistunut välitavoite pienentää osuutta.

Lyhyellä aikavälillä hyötyjiä ovat puolueet, jotka välttävät ammattiliittojen vastareaktion ennen vaaleja, sekä ryhmät, joiden palkkapoikkeukset säilyvät, jos uudistus kaatuu. Myös komission uskottavuus vahvistuu, jos sääntöjä sovelletaan. Bulgariaan kohdistuu omia myöhäisten uudistusten riskejä hallintolakien vuoksi (Mediapool), ja Romanian välitavoitteen valvonta osoittaisi, että maksujärjestelmä toimii ehtojensa mukaan.

Ammattiliitoilla on todellinen peruste: kiireessä tehty palkkataulukko voi lukita uusia epäoikeudenmukaisuuksia, jäädyttää reaalipalkkoja nimellisten kattojen taakse ja pakottaa rahoituksen epäsuosittuihin toimiin, kuten sairausvakuutusmaksujen laajentamiseen eläkeläisille (Gândul). Viivyttelylläkin on hinta. Romania menetti jo aiemmassa maksukiistassa 458,7 miljoonaa euroa, josta se sai takaisin vain 350,7 miljoonaa euroa (Agerpres). Kaava alkaa näyttää tutulta: kotimaan politiikka muuttaa korjattavissa olevan uudistuksen menetetyksi EU-rahoitukseksi, ja lasku päätyy yhteisöille, jotka odottavat rahoilla rakennettavia hankkeita.