Romanian palkkalaki uhkaa EU-rahoja

Romanialla on viisi päivää aikaa saada valmiiksi uudistus, johon se on sitoutunut EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä. Kyse on koronapandemian jälkeen perustetusta rahastosta, josta jäsenmaat saavat rahaa vasta, kun sovitut uudistukset ja investoinnit on todennettu tehdyiksi. Määräpäivä on 31. elokuuta. Romania ei ole valmis.

Väliaikainen pääministeri Ilie Bolojan sanoi 25. elokuuta, että mahdollisuudet julkisen sektorin palkkalain hyväksymiseen määräajassa heikkenevät "tunti tunnilta". Hallituskumppani PSD ei ole sitoutunut lakiin, eikä parlamentilla ole juuri aikaa jäljellä (Romania Insider). Lakiin on sidottu noin 770 milj. euroa avustuksia (Mediafax, RRI). Määräajan ylittäminen ei silti tarkoita, että rahat katoavat sunnuntaina.

Bryssel jäädyttää ennen kuin leikkaa

Elpymisvälineen sääntelyssä on menettely, ei pudotusreuna. Asetuksen 24 artiklan mukaan komissio pidättää tai keskeyttää maksun ensin, jos se katsoo, ettei välitavoitetta ole saavutettu. Samalla jäsenmaalle kerrotaan perusteet. Hallituksella on sen jälkeen kuukausi aikaa vastata, minkä jälkeen seuraa korjausjakso ennen mahdollista lopullista leikkausta (Regulation (EU) 2021/241). Komission omat sulkemisohjeet vahvistavat aikataulun: välitavoitteiden on oltava valmiit 31. elokuuta, viimeiset maksupyynnöt jätetään syyskuussa ja komission maksut tehdään 31. joulukuuta 2026 mennessä (EU Law Live).

Samaa menettelyä on jo käytetty muualla. Bulgarian neljäs maksupyyntö hyväksyttiin osittain, kun 23 kaikkiaan 26 välitavoitteesta katsottiin täyttyneen. Puuttuvat tavoitteet johtivat osittaiseen keskeytykseen, eivät koko pyynnön hylkäämiseen (European Sting). Espanja sai myöhemmin takaisin 302 milj. euroa, jotka oli ensin pidätetty, kun se toimitti lisänäyttöä digitalisaatio- ja verotavoitteista (IEU Monitoring). Romanian riski on todellinen, mutta se kulkee arvioinnin ja korjausmenettelyn kautta. Kyse ei ole automaattisesta menetyksestä.

Palkkalaki törmää Romanian omaan talousraamiin

Komission huoli koskee rahaa, ei palkkahallinnon yksityiskohtia. Yhtenäinen palkkalaki määrittää koko julkisen sektorin palkkarakenteen: peruspalkat, kertoimet ja lisät. Kun laki hyväksytään, se sitoo menoja vuosiksi eteenpäin. Komissio on pyytänyt Bukarestia selittämään, miten se rahoittaa palkankorotukset, joiden kustannukseksi romanialaislähteet arvioivat 8–16 mrd. leuta. Haarukka on poikkeuksellisen leveä, koska eri poliittiset ryhmät ajavat eri versioita laista (Romania Insider, Euronews Romania).

Bolojan on oikaissut tietoja, joiden mukaan Bryssel olisi hylännyt lakiluonnoksen. Hänen mukaansa komissio esitti kysymyksiä ja pyysi tarkennuksia (Economica). Romanian ongelma ei kuitenkaan ole vain Brysselissä. Julkinen velka on noussut yli 60 prosenttiin BKT:stä, mikä Romanian lain mukaan laukaisee palkkamenojen jäädytyksen (Agerpres). Jos palkkalaki lupaa enemmän kuin budjetti kestää, se törmää kotimaiseen menosääntöön ja heikentää samalla alijäämäkorjausta, jota Romania on velkaa Brysselille liiallisen alijäämän menettelyssä. Menettely on EU:n virallinen prosessi maille, joiden julkinen talous ylittää sovitut alijäämärajat.

Kuka maksaa, jos rahat pysähtyvät

Jos 770 milj. euroa keskeytetään tai leikataan, välittömiä häviäjiä eivät ole julkisen sektorin työntekijät vaan hankkeet, joita avustuksilla oli tarkoitus rahoittaa: koulut, moottoritiet ja paikallinen infrastruktuuri. Romanian pitäisi paikata aukko velalla tilanteessa, jossa komissio arvioi maan alijäämän olevan 5,8 % BKT:stä vuonna 2027 (HotNews).

Altistus on tätä suurempi. Romania on jättänyt viidennen maksupyyntönsä, jonka arvo on 2,84 mrd. euroa ja joka kattaa 75 välitavoitetta. Kuudes ja viimeinen pyyntö on odotettavissa noin 30. syyskuuta, ja sen arvo on noin 4,3 mrd. euroa (Agerpres, Digi24).

Romania ei ole ainoa maa, joka kiirehtii sulkeutuvan rahaston kanssa. Bulgaria kutsui parlamentin ylimääräiseen istuntoon saadakseen korruptionvastaisia uudistuksia läpi ennen samaa määräpäivää (Mediapool). Portugali on saanut komission hyväksynnän yhdeksälle maksupyynnölle, mutta elokuun alussa vain 62 % sovituista määristä oli päätynyt lopullisille edunsaajille (Observador). Pullonkaula vaihtelee: Romaniassa se on palkkalaki, Bulgariassa hallintouudistus, Portugalissa hyväksyttyjen varojen saaminen niille, joiden pitäisi käyttää ne. Yhteinen testi on, pystyykö hallitus näyttämään tulokset ennen kuin rahasto sulkeutuu.

Jos Bryssel hyväksyy heikon näytön, elpymisvälineestä tulee tavallinen korvausjärjestelmä, jossa todentamisella on vähän merkitystä. Jos maksut keskeytetään, Romanian puuttuva palkkalaki osoittaa, että elpymisrahoihin liittyvillä ehdoilla on yhä käytännön painoa.