Romanian palkkalaki uhkaa EU-rahoja

Romanialla on kuusi päivää aikaa hyväksyä julkisen sektorin palkkalaki, jonka Bryssel voi hyväksyä, tai maa menettää noin 770 milj. euroa elpymisrahaston avustuksia (Bursa, Romania Insider). Elokuun 31. päivän määräaika mittaa, pystyykö Bukarest rahoittamaan pysyvän palkankorotuksen tilanteessa, jossa maalla on jo EU:n suurin alijäämä. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä maksetaan rahaa vasta, kun hallitukset toteuttavat sovitut uudistukset ja investoinnit (European Commission, EUR-Lex). Romania lupasi yhtenäisen palkkalain. Komissio arvioi nyt, sopiiko käsillä oleva versio maan julkisen talouden korjausuralle.

Neljän miljardin leun aukko

Romanialaismedioiden mukaan komission virallisessa viestissä nostettiin esiin kolme ongelmaa lakiluonnoksessa (Gândul, Digi24). Suurin koskee palkkasumman kasvua. Varovaisessa vaihtoehdossa lisämeno oli noin 8 mrd. leuta vuodessa, mutta myöhemmissä versioissa summa on noussut lähelle 12 mrd. leuta. Komissio haluaa, että 4 mrd. leun erotukselle osoitetaan rahoitus ennen lain hyväksymistä (Mediafax, RFI Romania). Lisäksi Romanialla on maksamattomia palkkasaatavia oikeuslaitokselle, eikä hallitus ole kertonut, miten ne hoidetaan.

Vt. pääministeri Ilie Bolojan painotti, ettei Bryssel ole hylännyt esitystä, vaan "esittänyt kysymyksiä ja pyytänyt tarkennuksia" (Agerpres). Ero on olennainen. Komissio ei ratkaise, ovatko yksittäiset palkkakertoimet poliittisesti oikein. Se tarkistaa, täyttääkö Romania antamansa sitoumukset.

Miksi pysyvä meno muuttaa laskelman

Palkankorotus ei ole moottoritieinvestointi. Kun julkisen sektorin palkkatasoa nostetaan, lisämeno toistuu joka vuosi ja muuttuu seuraavien budjettien lähtötasoksi. Siksi komissio kohtelee 4 mrd. leun aukkoa julkisen talouden pitkän aikavälin ongelmana, ei yksittäisen budjettirivin kirjanpitokysymyksenä.

Romanialla on vähän liikkumavaraa ottaa pysyviä lisäkuluja. Heinäkuussa julkaistujen Eurostat-tietojen mukaan julkinen velka oli 60,1 % BKT:stä (Agerpres, Actmedia). Raja aktivoi kotimaisen säännön, joka estää henkilöstömenojen tai sosiaalimenojen kokonaismäärää kasvattavat päätökset. Alijäämä supistui vuoden 2024 9,3 %:sta BKT:stä 7,9 %:iin vuonna 2025, mutta komission ennusteen mukaan se on yhä 5,8 % vuonna 2027 (HotNews). Romania on edelleen EU:n alijäämämenettelyssä, eli muodollisessa prosessissa maille, joiden alijäämä rikkoo unionin finanssipoliittisia sääntöjä. Menettely on vain keskeytetty, koska Bryssel katsoi Bukarestin tehneen tähän mennessä riittävästi korjaavia toimia (European Commission).

Yksi vaihtoehto on jatkaa 10 prosentin sairausvakuutusmaksua yli 3 000 leun eläkkeiden osuudesta. Maksun on määrä päättyä vuoden 2027 lopussa (Mediafax). Vt. Eurooppa-investointiministeri Dragoș Pîslaru korosti, että kyse olisi Romanian omasta veropoliittisesta valinnasta, ei komission määräämästä verosta (Digi24).

Kuka maksaa halvemman lain

Jos Romania hyväksyy tiukan version, voittajia ovat sairaalat, moottoritieosuudet ja koulut, joita rahoitetaan viimeiseen maksupyyntöön sisältyvillä jäljellä olevilla 2,58 mrd. euron avustuksilla (Mediafax). Myös velkojat ja luottoluokittajat suosivat pidättyvyyttä: komission kirjeenvaihdossa kompensoivat toimet kytkettiin suoraan luottoluokittajien odotuksiin (Gândul).

Hinta lankeaa julkisen sektorin työntekijöille, jotka odottivat suurempia korotuksia, sekä eläkeläisille, joiden sairausvakuutusmaksu saattaa jatkua. Pîslarun mukaan kenenkään nykyiset tulot eivät laske. Bonusten rajoittaminen ja viitearvon alentaminen 4 100 leusta 4 000 leuhun valtiovarainministeriön pyynnöstä tarkoittavat silti hitaampaa palkkakehitystä inflaation jälkeen (DigiEconomic).

Uhka rahojen menettämisestä on konkreettinen. Romanian kolmannen maksupyynnön yhteydessä komissio antoi 458,7 milj. euron raueta pysyvästi, koska erityiseläkkeitä ja valtionyhtiöiden hallintoa koskevia uudistuksia ei saatu ajoissa kuntoon (Agerpres, Romania Insider). Bukarest voi suojata avustusrahat kolmella tavalla: tehdä palkkalaista halvemman, löytää pysyvän vastinrahoituksen tai siirtää kustannuksen eläkeläisille ja julkisen sektorin työntekijöille hitaampana reaalitulojen kasvuna. Hallituskoalitio ei ole vielä sopinut, minkä vaihtoehdon se valitsee.