Romanian EU-miljardit odottavat Brysseliä

Romanian väliaikainen EU-varainministeri Dragoș Pîslaru sanoo maan saavan yli 90 % EU:n elpymissuunnitelmansa avustuksista (EVZ, Curs de Guvernare). Luku on ennuste, ei toteutunut maksusuoritus. Syyskuun 1. päivään mennessä Romania oli saanut noin 13 mrd. euroa suunnitelmasta, jonka arvo on 20,1 mrd. euroa. Se vastaa noin 64:ää prosenttia (Gândul, Aktual24). Nousu 64 prosentista 90 prosenttiin edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy vielä miljardiluokan maksut. Sitä päätöstä ei ole tehty.

Rahat tulevat RRF-välineestä eli EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä. Kyse on pandemian jälkeisestä ohjelmasta, jossa jäsenmaille ei makseta suunnitelmista tai sopimuksista, vaan toteutetuista uudistuksista ja investoinneista (Euroopan komissio). Kuten raportoimme sunnuntaina, Romanian täytäntöönpanokausi päättyi 31. elokuuta. Väliaikainen pääministeri Ilie Bolojan myönsi tuolloin, että tekemättä jääneet uudistukset olivat jo maksaneet maalle satoja miljoonia euroja.

Kaksi maksupyyntöä, ei maksuja

Pîslarun 90,58 prosentin arvio nojaa kahteen avoinna olevaan maksupyyntöön. Viides pyyntö jätettiin 14. elokuuta, ja sen bruttoarvo on 2,84 mrd. euroa (Agerpres, Mediafax). Pîslarun mukaan komission alustava päätös voi kestää noin kaksi kuukautta (RFI România). Kuudes ja viimeinen pyyntö on määrä jättää 30. syyskuuta mennessä (Profit.ro). Sitä ei ole vielä jätetty.

Maksupyynnön jättäminen ei tarkoita maksua. Rahat liikkuvat vasta kolmen tarkastuksen jälkeen. Ensin komissio arvioi, ovatko sovitut uudistusvaiheet ja mitattavat tavoitteet täyttyneet. Sen jälkeen EU:n talousviranomaiset käyvät arvion läpi, ja lopuksi Bryssel hyväksyy maksupäätöksen (EUR-Lex). Romanian 90 prosentin otsikkoluku laskee mukaan rahat, joiden hallitus toivoo läpäisevän tämän prosessin. Komissio ei ole vielä hyväksynyt niitä.

Palkkalaki ja hiili

Romania tietää jo osan menetyksistään. Bolojanin mukaan maa menetti 770 milj. euroa, koska parlamentti ei hyväksynyt yhtenäistä julkisen sektorin palkkalakia. Se oli uudistus, jota Bryssel oli nimenomaisesti edellyttänyt. Bolojan syytti suurinta puoluetta PSD:tä lain estämisestä (HotNews, Euronews). Luku on Bolojanin kotimainen arvio. Virallinen vähennys määräytyy komission loppuarviossa.

Hiili tuo toisen riskin. Romania oli sitoutunut sulkemaan ruskohiilellä toimivia voimalayksiköitä osana päästövähennystavoitteitaan. Parlamentti kuitenkin äänesti Turcenin ja Craiovan laitosten pitämisestä käynnissä, minkä jälkeen komissio ilmoitti arvioivansa, voidaanko välitavoitetta enää pitää täytettynä (Romania Insider, Agerpres). Bolojan arvioi riskiksi noin 100 milj. euroa (Economica). Hiilitapaus on palkkalakia hankalampi, koska siinä testataan, voiko Bryssel kerran hyväksytyn välitavoitteen katsoa myöhemmin purkautuneeksi parlamentin päätöksen vuoksi.

Hallitukset laskevat suunnitelmia, Bryssel toteutusta

Poliittisten ilmoitusten ja vahvistettujen maksujen välinen ero ei ole vain Romanian ongelma. Italian hallitus on ilmoittanut saaneensa 153,2 mrd. euroa ja saavuttaneensa 366 välitavoitetta, mutta maan tilintarkastusviranomainen Corte dei conti totesi, että hankkeista oli arvolla mitattuna valmiina vain 12,4 %. Yli 75 mrd. euron työt olivat yhä kesken (Struttura di missione PNRR, LavoriPubblici.it). Myös EU:n parhaiten suoriutuva Espanja joutui odottamaan osaa rahoistaan, kun komissio pidätti 537 milj. euroa kuudennesta maksusta keskeneräisten tavoitteiden vuoksi (El País).

Hallitukset laskevat odotettuja maksuja ennen kuin Bryssel on saanut toimitukset tarkastettua. Romanian kohdalla ero on tavallista suurempi, koska palkkalakiin ja hiileen liittyvät poliittiset epäonnistumiset ovat rahallisesti merkittäviä. Samalla Romania kestää vajausta huonosti. Fitch pitää maan luottoluokituksen tasolla BBB- ja näkymät negatiivisina (Fitch). Jos EU-avustuksia jää saamatta, Romanian valtio joutuu korvaamaan ne lainarahalla tällä luottoluokituksella. Se on kalliimpaa velkaa.

Kustannus siirtyy veronmaksajille, julkisiin palveluihin ja budjettiin, jossa on jo yksi EU:n suurimmista alijäämistä. Romanian riski ei enää koske sitä, voiko hallitus ilmoittaa EU-rahoista. Kysymys on, kuinka suuri osa avustuksista puuttuu lopulta ja kuinka paljon maa joutuu paikkaamaan niitä kalliimmalla velalla. Lopullinen summa ratkeaa vasta, kun komissio arvioi viidennen ja kuudennen maksupyynnön.