Romanian hiiliäänestys uhkaa 5 miljardia euroa

Romanian edustajainhuone hyväksyi 5. elokuuta äänin 180–9 lain, joka velvoittaisi pitämään hiilivoimalat käytössä, kunnes korvaavaa vähähiilistä kapasiteettia on rakennettu ja se on tuotannossa (Capital). Päätös osuu Romanian kannalta hankalaan hetkeen: presidentti Nicușor Danin ratkaisu voi määrittää, saako maa vielä noin 5 mrd. euroa EU:n elpymisavustuksia ennen elokuun ehdotonta määräaikaa. Muutos voi käytännössä purkaa uudistuksen, jonka Bryssel on jo hyväksynyt ja jonka perusteella rahaa on maksettu.

Presidentti voi vielä pysäyttää lain

Laki ei ole vielä voimassa. Romanian perustuslain mukaan Danilla on 20 päivää aikaa vahvistaa laki, palauttaa se parlamentille uuteen käsittelyyn tai viedä se perustuslakituomioistuimeen (CCR). Hän viittasi 4. elokuuta mahdollisuuteen käyttää "kaikkia perustuslaillisia toimivaltuuksiaan" lain pysäyttämiseksi (Romania Insider). Hallitus on väliaikaisen investointiministerin Dragoș Pîslarun kautta pyytänyt häntä tekemään niin (Observator).

Jos Dan palauttaa lain, parlamentin on käsiteltävä se uudelleen. Jos hän vahvistaa sen, Euroopan komission on arvioitava, kumoaako muutos välitavoitteen 114 eli Romanian elpymisrahoitukseen sidotun sitoumuksen luopua hiilestä (Digi24). Komissio on toistaiseksi sanonut vain seuraavansa tilannetta "tarkasti" (Stiripesurse).

Miksi miljardeja on vaarassa

Romanian elpymissuunnitelma PNRR ei toimi kuten vanhat EU-tuet. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä jäsenmaat eivät lähetä kuitteja Brysseliin, vaan osoittavat toteuttaneensa sovitut uudistukset ja investointitavoitteet. Maksut avautuvat vasta sen jälkeen (asetus (EU) 2021/241, EU:n neuvosto). Jos komissio katsoo jo toteutetun uudistuksen perutuksi, se voi jäädyttää tulevat maksut.

Aikataulu tekee virheen korjaamisesta vaikeaa. Kaikki välitavoitteet on täytettävä 31. elokuuta 2026 mennessä, ja lopulliset maksupyynnöt on jätettävä 30. syyskuuta mennessä (komission päätösohjeistus). Romania on saanut tähän mennessä noin 12,97 mrd. euroa, eli suunnilleen 60 prosenttia koko potistaan (Romania Insider). Pîslarun arvion mukaan viidennessä maksupyynnössä on noin 2 mrd. euroa avustuksia ja kuudennessa, viimeisessä pyynnössä noin 3 mrd. euroa (Digi24 Economic).

Todellinen sähköverkon ongelma, väärä ratkaisu

Huoli hiilivoimasta ei ole keksitty. Romania sitoutui poistamaan käytöstä 1 045 MW hiilikapasiteettia vuoden 2025 loppuun mennessä ja vielä 710 MW 31. elokuuta 2026 mennessä (Agerpres). Muutos meni läpi juuri siksi, että korvaava kapasiteetti ei ole valmis. Tonavan kuivuus pakotti hiljattain hätätoimiin Cernavodan ydinvoimalan jäähdytyksen turvaamiseksi, mikä paljasti sähköjärjestelmän niukan liikkumavaran (EUalive). Tarve pitää nopeasti käynnistettävää varavoimaa saatavilla on todellinen.

Lakimuutosta ajanut PSD:n ja AUR:n liittouma perusteli esitystä energiaturvallisuudella ja Rovinariin ja Turcenin kaltaisten voimalapaikkakuntien työpaikoilla (Libertatea). Vt. pääministeri Bolojan varoitti kuitenkin, että välitavoitteen uudelleenkirjoittaminen voi johtaa yli 1 mrd. euron seuraamuksiin ja estää loppumaksut, vaikka hallitus oli jo neuvotellut Brysselin kanssa paremmat ehdot (ActMedia).

Puola osoittaa, miten ongelmaa voi käsitellä rikkomatta elpymisrahoituksen ehtoja. Sen sähköjärjestelmä on EU:n hiiliriippuvaisin: hiili tuotti noin 61 prosenttia sähköstä vuonna 2023 (IEA). Varsova piti kuitenkin hiilen huoltovarmuusroolin kapasiteettimarkkinajärjestelmän sisällä. Kapasiteettimarkkinoilla valtio maksaa voimalaitoksille siitä, että ne ovat tarvittaessa käytettävissä, ja komissio hyväksyi järjestelyn EU:n valtiontukisääntöjen perusteella (Euroopan komissio). Puola vältti avaamasta uudelleen uudistuksia, joihin EU:n elpymisrahat oli jo sidottu.

Kuka maksaa

Jos lakimuutos jää voimaan ja komissio tulkitsee sen uudistuksen perumiseksi, vahinko ei rajoitu energiaan. Elpymisavustuksilla rahoitetaan Romaniassa sairaaloita, kouluja, teitä ja digitalisaatiota. Menetettyjen avustusten korvaaminen velalla olisi kallista, koska Romanian valtio maksaa jo korkeita korkoja ja julkisen talouden paine kasvaa (To Brief). Hiilialueet, joita muutos väittää suojelevansa, voivat hävitä kahdesti: vanhat voimalat pysyvät käynnissä hieman pidempään, mutta EU:n siirtymärahoitus seuraavan teollisen perustan rakentamiseen voi jäädä saamatta. Hyötyjien joukko on kapea: vakiintuneet hiilitoimijat ja poliitikot, jotka voivat esiintyä alueellisten työpaikkojen puolustajina seuraaviin vaaleihin asti.

Romanian sähköverkon huoltovarmuusongelma on todellinen. Parlamentti muutti ratkaistavissa olevan aikataulukiistan julkisen talouden kriisiksi, kun aikaa on jäljellä 26 päivää.