Romanian budjettivaje pieneni, elokuun vaje kasvoi

Romanian valtion menot ylittivät tulot tammi–elokuussa 59,42 miljardilla leillä. Kassavaje oli 26,94 miljardia lei’tä pienempi kuin vuotta aiemmin, ilmenee valtiovarainministeriön luvuista, jotka uutisoi AGERPRES. Alijäämä siis todella supistui. Koko vuoden tulos on silti epävarma: elokuussa vaje oli vuodentakaista suurempi, ja korkomenot kasvavat nopeasti. Luvut tulevat julki samaan aikaan, kun uusi hallitus hakee parlamentilta tukea hallitakseen.

Kassaperusteinen alijäämä tarkoittaa julkisen talouden maksuista sisään tulevan rahan ja ulos lähtevän rahan erotusta. BKT:hen suhteutettuna alijäämä pieneni 4,51 prosentista 2,89 prosenttiin (Digi24). Suhdeluku voi antaa tilanteesta liian hyvän kuvan, sillä nimittäjänä on käyvin hinnoin laskettu BKT, jota inflaatio kasvattaa. Lei-määräinen luku vahvistaa kuitenkin, että vaje pieneni myös rahassa mitattuna.

Verotuloja kertyi enemmän, palkkamenot pienenivät ja investoinnit jatkuivat

Tulojen kasvu selittää suuren osan muutoksesta. Arvonlisäveron kertymä kasvoi 25,2 prosenttia vuodentakaisesta (Știrile ProTV). Julkaistuista kokonaissummista ei käy ilmi, johtuiko kasvu verokantojen tai hintojen noususta, myynnin lisääntymisestä vai tehokkaammasta veronkannosta. Siksi luvut eivät vielä kerro, kenelle lisälasku koitui tai jatkuuko veronkierron torjunnasta saatu hyöty.

Myös menot tukivat alijäämän supistumista. Valtion palkkamenot vähenivät yhteensä 4,26 miljardilla leillä (Știrile ProTV). Kokonaissumma ei kerro, johtuiko lasku henkilöstön vähenemisestä vai pienemmistä palkoista.

Alijäämää ei pienennetty jäädyttämällä rakennushankkeita. Investointimaksut kasvoivat 71,95 miljardista 97,05 miljardiin leihin (Digi24). Rahat menevät urakoitsijoille ja tavarantoimittajille. Investointien kasvu myös osoittaa, ettei kahdeksan kuukauden parannus perustunut menojen siirtämiseen myöhemmäksi.

Elokuu oli heikompi, ja korkolasku kasvaa

Kahdeksan kuukauden yhteissumma peittää viimeisimmän kuukauden käänteen. Heinä- ja elokuun valtiovarainministeriön raporttien kumulatiivisia lukuja vertaamalla elokuun alijäämäksi saadaan 11,34 miljardia leitä. Vuotta aiemmin se oli 9,92 miljardia, joten alijäämä kasvoi kuukaudessa 1,42 miljardilla leillä (AGERPRES, Digi24). Yksi heikko kuukausi on varoitus, mutta siitä ei vielä näe suuntausta. Ministeriö ei ole julkaissut erittelyä, joka selittäisi muutoksen.

Korkomenot ovat vaikeampi ongelma, sillä budjettia tarkistamalla ei voi poistaa jo syntynyttä korkolaskua. Kahdeksassa kuukaudessa korkoja maksettiin 42,05 miljardia leitä, 26,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (Știrile ProTV). Aiemman alijäämän kattamiseksi otetusta lainasta kertyy korkoa edelleen. Vuosien alijäämät nostivat julkisen velan noin 60,1 prosenttiin BKT:stä ensimmäisellä vuosineljänneksellä (Eurostat). Alijäämän pieneneminen hidastaa velan kasvua, mutta ei vähennä jo kertyvää korkolaskua. Korot maksetaan velkakirjojen haltijoille, joten niiden kattaminen vaatii säästöjä muualta.

Neljä kuukautta aikaa, alijäämäkatto ja enemmistö puuttuvat

Koko vuoden tavoitteena on pitää kassaperusteinen alijäämä 6,2 prosentissa BKT:stä eli noin 127–128 miljardissa leissä (Spotmedia, Bursa). Näillä luvuilla syys–joulukuun alijäämä voisi olla suurempi kuin koko tammi–elokuun vaje, ja tavoite silti täyttyisi. Pelivara pienenee kuitenkin kuukausi kuukaudelta, jos alijäämä ylittää vuodentakaisen tason, kuten elokuussa kävi.

Pääministeriksi nimetty Siegfried Mureșan pitää kiinni 6,2 prosentin alijäämäkatosta, lupaa olla säätämättä uusia veroja ja aikoo tarkistaa budjetin 30 päivän kuluessa virkaanastumisestaan (ZF). Korkomenojen kasvaessa ja uusien verojen ollessa poissuljettuja budjettitarkistuksessa on löydettävä tilaa menoleikkauksista tai veronkannon tehostamisesta. Ratkaistavana on myös julkisia palkkoja koskeva laki, joka hajotti edellisen hallituskoalition (To Brief). Ensin Mureșanin on saatava taakseen parlamentin enemmistö: hänen tukijoillaan on arviolta 170 ääntä, kun hyväksymiseen tarvitaan 233. Sosialidemokraatit ratkaisevat, löytyykö tarvittava tuki (Mediafax).

Toistaiseksi luvut osoittavat, että Romanian kassaperusteinen alijäämä on pienentynyt kahdeksassa kuukaudessa sekä leimääräisesti että suhteessa BKT:hen. Säästöt syntyivät verotulojen kasvusta ja palkkamenojen laskusta, eivät investointien leikkaamisesta. Elokuun perusteella ei voi vielä päätellä, pitääkö 6,2 prosentin tavoite. Seuraavat kuukausiluvut kertovat lisää. Jos syyskuun alijäämäkin ylittää vuodentakaisen, tavoitteen puolustaminen jää hallitukselle, jolla ei vielä ole ääniä budjettitarkistuksen hyväksymiseen.