Romanian F-16 avasi NATO:n komentokiistan

Romanian "Carpathian Vipers" -osaston F-16-hävittäjä ampui 19. toukokuuta ilmasta ilmaan -ohjuksen drooniin, joka kulkeutui Viron ilmatilaan. Kyse oli ensimmäisestä alasampumisesta Naton Baltian ilmavalvontaoperaation kaksikymmenvuotisessa historiassa (Digi24). Ukrainassa valmistettu drooni oli todennäköisesti ajautunut reitiltään Venäjän elektronisen häirinnän vuoksi. Se hajosi Võrtsjärven yllä. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur myönsi, että tällaisissa tilanteissa "riskejä jää aina" (ERR). Lentäjä palkittiin kolme päivää myöhemmin.

Seuraavana päivänä tuntematon esine laukaisi ilmahyökkäyshälytykset Vilnassa, pysäytti lentoja ja vei Liettuan presidentin suojaan. Esinettä ei koskaan tunnistettu eikä löydetty. Muutamaa tuntia myöhemmin Venäjän YK-suurlähettiläs Vasili Nebenzja sanoi turvallisuusneuvostossa, ettei "Nato pelasta" Baltian maita, ja nimesi tiettyjä Latvian sotilastukikohtia kohteiksi (fakti.bg). Kahdessa vuorokaudessa nähtiin kaksi ilmatilannepoikkeamaa ja kaksi uhkausta. Yhteistä Nato-menettelyä ei ollut yhteenkään niistä.

Viisi maata, viisi improvisaatiota

Naton itärajalla droonien ilmatilaloukkaukset ovat johtaneet kansallisiin ja keskenään ristiriitaisiin ratkaisuihin. Romania on kirjannut tammikuun jälkeen 14 luvatonta droonitunkeutumista ilmatilaansa, mutta tutkat eivät pysty seuraamaan alle 50 metrin korkeudessa lentäviä kohteita (Hotnews). Liettua kiristi hälytysrajoja, vaikka se oli käyttänyt väestönsuojelun 25 milj. euron budjetista vain 2,48 milj. euroa. Vilnan lentoaseman suojatilat olivat lukossa (Lrytas).

Viro meni pisimmälle. Ulkoministeri Margus Tsahkna sanoi Naton ulkoministereille Helsingborgissa 22. toukokuuta, että Venäjä "ohjaa näitä drooneja Naton alueelle" (Ukrainska Pravda). Hän ei esittänyt julkisesti uutta näyttöä. Pääsihteeri Mark Rutte vastasi liettualaiskanava LRT:n samaan kysymykseen, ettei hänellä ole tietoa, joka tukisi väitettä. Ero etulinjan pääkaupunkien julkisten arvioiden ja Naton johdon vahvistaman tiedon välillä kertoo, kuinka hajallaan vastaus yhä on.

Puola torjui Saksan ajaman European Sky Shield Initiative -ilmatorjuntahankkeen ja rakentaa omaa SAN-vastadro onijärjestelmäänsä: 18 patteria ja yli 700 ajoneuvoa, ensimmäiset toimitukset tänä vuonna, osin EU:n puolustuslainajärjestelmä SAFE:n rahoituksella (Bankier). Ranska lähetti Rafale-hävittäjiä Liettuaan mutta vaikeni Baltian vaatimuksista. Samalla amiraali Pierre Vandier vei Naton transformaatioesikunnassa eteenpäin Ranskan omaa "dronisation"-oppia (Le Monde).

Päätösvaltavaje ennen Ankaraa

Kolmen Baltian maan presidentit vaativat 21. toukokuuta, että Nato muuttaa Baltian operaationsa Air Policing -ilmavalvonnasta täydeksi Air Defense Mission -ilmatorjuntatehtäväksi (Aerotime). Ero on käytännössä ratkaiseva. Air Policing on rauhanajan valvontaa, jossa jokainen voimankäyttöpäätös tarvitsee poliittisen hyväksynnän kansallisesta pääkaupungista. Air Defense Missionissa lentäjät voisivat torjua uhan etukäteen hyväksytyillä säännöillä.

Romanialaisen F-16:n tapauksessa päätösvalta siirtyi Natolta Romanian kansalliselle johdolle ennen kuin lentäjä sai ampua. Ilmatorjuntatehtävässä toimivalta annettaisiin etukäteen Naton komentajille.

Rutte kutsui siirtymää "loogiseksi seuraavaksi askeleeksi" yhdeksän itäisen jäsenmaan huippukokouksessa Bukarestissa 13. toukokuuta (NATO). Pohjois-Atlantin neuvosto, Naton päätöksentekoelin, jossa kaikkien 32 liittolaisen on oltava samaa mieltä, ei ole antanut sitovaa päätöstä. Doktriinityöryhmä kokoontui Helsingissä toukokuun puolivälissä, mutta julkista lopputulosta ei kerrottu (Finnish MoD). Samalla kootaan hyväksyttyjen vastadroonijärjestelmien 18 toimittajan listaa (Defense News). Kumpikaan ei ratkaise, kuka saa ampua ja milloin.

Paine kohdistuu Ankaran huippukokoukseen 7.–8. heinäkuuta. Moskovan toiminta viittaa siihen, että määräaika tiedostetaan. Nebenzjan väite, jonka mukaan Venäjän tiedustelu tietää "päätöksentekokeskusten koordinaatit Latviassa" (The News), ei ollut enää tavanomaista pelotepuhetta vaan kohteiden nimeämistä. Samaan aikaan Putin käynnisti laajat ydinaseharjoitukset.

Lopputulos on sama riippumatta siitä, ohjaako Venäjä ukrainalaisia drooneja aktiivisesti Naton ilmatilaan vai käyttääkö se hyväkseen niiden aiheuttamaa epäselvyyttä. Jokainen selvittämätön ilmatilaloukkaus kasvattaa eroa Naton kollektiivisen puolustustakuun ja rajalla tehtävän käytännön päätöksen välillä. Liittokunnalla on kuusi viikkoa aikaa kuroa ero umpeen ennen Ankaraa. Vilnan yllä havaittua esinettä, jota Liettuan kriisikeskus piti mahdollisesti "järjestelmien harhauttamiseen suunniteltuna droonina", ei koskaan löydetty.