Romanian ydinvoima pysähtyi kokonaan

Romanian ainoa ydinvoimala lopetti sähköntuotannon 13. elokuuta. Cernavodăn kakkosyksikkö, laitoksen viimeinen käynnissä ollut reaktori, ajettiin aamulla alas, koska Tonavan pinta oli laskenut alle reaktorien jäähdytykseen vaaditun vähimmäistason (ABC News/AP, Digi24). Ykkösyksikkö oli pysäytetty samasta syystä jo 28. heinäkuuta. Kaksi reaktoria tuotti yhdessä noin 1,4 gigawattia tasaista perusvoimaa eli suunnilleen viidenneksen Romanian sähköstä (Agerpres, Reuters via Global Banking & Finance). Nyt tuotanto on nolla.

Syy on tekninen mutta energiatalouden kannalta olennainen. Ydinreaktori tuottaa lämpöä höyryn tekemiseen, ja turvallinen käyttö vaatii suuria vesimääriä jäähdytykseen. Kun joen pinta laskee liian alas, vedenottoa ei voida enää taata. Reaktorit eivät ole vaurioituneet, mutta niitä ei voida käyttää. Bukarest käytti yli 2 miljoonaa euroa hätätöihin joessa: väylää ruopattiin ja proomuja upotettiin ohjaamaan virtausta voimalan vedenottoon (Al Jazeera, Firstpost). Sekään ei riittänyt. Tonavan virtaamaksi Baziașissa ennustettiin noin 1 400 kuutiometriä sekunnissa 17. elokuuta asti, mikä on noin kolmannes elokuun keskiarvosta (Agerpres).

Kiristys alkaa auringon laskettua

Romanian sähköjärjestelmän vaikein hetki osuu iltaan. Aurinkovoima paikkaa osan päiväajan vajeesta, mutta auringon laskettua tuotanto katoaa samaan aikaan kun ilmastointi ja kotitalouksien kulutus pysyvät korkealla. Silloin Romanian on tuotava sähköä. Energiaministeriön mukaan iltatuonnin tarve voi nousta 2 300 megawattiin, kun rajasiirtoyhteyksien kapasiteetti on noin 4 000 megawattia (Digi24). Kapasiteetti kertoo kuitenkin vain sen, paljonko johdot voivat siirtää. Se ei kerro, onko naapurimailla ylimääräistä sähköä myytäväksi kello yhdeksältä illalla.

Paine näkyi jo ennen koko ydinvoimatuotannon pysähtymistä. Romanian iltakulutus nousi 5. elokuuta 7 675 megawattiin, kun kotimainen tuotanto ylsi 5 321 megawattiin. Tuonti kattoi lähes 31 prosenttia kulutuksesta, ja seuraavan päivän sähkön tukkumarkkinahinta oli noussut 48 prosenttia noin 178 euroon megawattitunnilta (Brussels Signal). Jos vaje kasvaa, Romanian varautumissuunnitelma antaa kantaverkkoyhtiö Transelectricalle mahdollisuuden leikata suurten teollisuusasiakkaiden kulutusta 10–30 prosenttia ja keskeyttää sähkön vienti (Balkan Green Energy News).

Sama joki, sama ongelma, yhteinen lasku

Unkarin Paksin ydinvoimala on saman Tonavan varrella ja törmäsi samaan rajaan. Paks tuotti 7. elokuuta noin 230 megawattia laitoksen 2 000 megawatin kapasiteetista (HVG, kormany.hu). Lähes 1 770 megawattia tasaista unkarilaista tuotantoa oli poissa samaan aikaan kun Romania menetti omansa.

Kustannus näkyi nopeasti. Unkarin päivittäinen nettotuontilasku nousi heinäkuun lopun noin 0,6 miljardista forintista lähes 4 miljardiin forinttiin elokuun alkuun mennessä, koska maa osti suuren osan sähköstään kalliina iltatunteina, jolloin hinnat ylittivät 200 euroa megawattitunnilta (Telex/G7, Portfolio). Kyse on tukkumarkkinahinnoista, joita sähköyhtiöt ja suuret ostajat maksavat markkinoilla. Ne eivät siirry kotitalouksien laskuihin yhdessä yössä, mutta nostavat energiayhtiöiden kustannuksia ja päätyvät lopulta jonkun maksettaviksi.

Molemmat maat yrittivät ostaa iltasähköä alueelta, jolla oli entistä vähemmän ylimääräistä myytävää.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Lyhyellä aikavälillä selvin voittaja oli Bulgaria. Kozloduyn ydinvoimala käyttää jäähdytykseen suihkutusaltaita ja varakaivoja eli käytännössä varastoitua vettä, joka antaa lisäaikaa joen pinnan laskiessa. Siksi laitos kesti tilannetta paremmin. Energiaministeri Iva Petrovan mukaan Bulgaria vei sähköä 32 000–33 000 megawattituntia päivässä, ja Romaniaan virtasi 7. elokuuta noin 1 355 megawattia (Club Z, economic.bg). Bulgarian tukkusähkön hinta nousi 150–170 euroon megawattitunnilta, kun se oli viikkoa aiemmin ollut 100–120 euroa megawattitunnilta (Mediapool). Sofia myi niukkuuteen hyvällä marginaalilla. Etu ei kuitenkaan ole rajaton: Bulgarian viranomaisten mukaan Kozloduy voi jatkaa nykyisillä vedenkorkeuksilla noin puolitoista viikkoa (BTA).

Häviäjiä ovat Romanian ja Unkarin teollisuusasiakkaat, joita voidaan pakottaa vähentämään kulutustaan, sähkönostajat, jotka maksavat kaksin- tai kolminkertaisia kesäajan normaaleihin tukkumarkkinahintoihin verrattuna, sekä veronmaksajat, joiden rahoittamat jokityöt viivästyttivät pysäytyksiä mutta eivät estäneet niitä. Romanian sähköjärjestelmä ei ole romahtamassa. Se pysyy vakaana vain, jos tuuli tuottaa, vesivoima toimii kapenevissa rajoissaan, naapureilta löytyy myytävää ja iltakulutus pysyy hallinnassa. Tämän varaan Bukarest joutuu laskemaan Tonavan edelleen laskiessa.