Romanian droonihälytykset paljastivat Nato-aukon

Romanian 13. elokuuta antamat lennokkivaroitukset näyttivät kaksi asiaa yhtä aikaa. Naton ilmapäivystys pystyy nostamaan hävittäjät nopeasti ilmaan, mutta liittokunnan kyky havaita, seurata ja tunnistaa pieniä matalalla lentäviä kohteita on yhä epätasainen.

Romanian sotilastutka havaitsi kello 1.27 viisi ilmakohdetta Izmailin lähellä, kun Venäjä iski Ukrainan Odessan alueelle. Izmail on Ukrainan Tonavan-satama Romanian vastarannalla. Romanian RO-ALERT-järjestelmä, maan matkapuhelimiin lähetettävä hätävaroitusverkko, varoitti Pohjois-Tulcean asukkaita muutamassa minuutissa. Kaksi F-16-hävittäjää nousi seuraamaan tilannetta (Agerpres).

Yksi kohteista oli tietojen mukaan Romanian ilmatilassa noin kymmenen minuuttia Pardinan lähellä ennen kuin se kääntyi takaisin Ukrainaan (Mediafax). Se oli päivän ensimmäinen kolmesta hälytyksestä.

Espanjalaiskoneet ilmassa kolmessa minuutissa

Iltapäivällä Romanian hälytys toi mukaan toisen Nato-maan. Romanian tutka havaitsi uuden kohteen kello 15.17. Kello 15.20 kaksi Espanjan F-18-hävittäjää nousi Mihail Kogălniceanun lentotukikohdasta. Koneet toimivat Naton vahvistetussa ilmapäivystyksessä, jolla liittokunta turvaa erityisesti itäisen sivustan alttiita ilmatiloja (Infobae/EFE, La Vanguardia).

Kohteen kerrottiin ylittäneen Romanian rajan noin 3,5 kilometriä Chilia Vechen kaakkoispuolella. Hälytys päättyi kello 16.28 (European Pravda).

Espanja ei reagoinut tilanteeseen erillisellä hätäjärjestelyllä, vaan oli valmiiksi osa Naton rotaatiota. Seitsemän F-18-konetta ja noin 200 sotilasta oli saapunut Romaniaan elokuun alussa neljän kuukauden komennukselle. Espanjan puolustusvoimien mukaan tehtävänä on valvoa, tunnistaa ja tarvittaessa pysäyttää poikkeavaa ilmatoimintaa (EMAD, El Español).

Kolmen minuutin lähtöaika kertoo toimivasta valmiudesta. Julkisista tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, mitä nousun jälkeen tapahtui. Espanja tai Nato ei vahvistanut, että hävittäjät olisivat tavoittaneet, tunnistaneet tai torjuneet kohteen.

Rannalta löytyi kappaleita, tutkapeittoon jäi aukkoja

Samana päivänä viranomaiset evakuoivat Costineștin uimarannan Mustanmeren rannikolla, kun vesirajan lähellä havaittiin epäilyttävä esine. Romanian armeijan raivaussukeltajat arvioivat sen lennokin kappaleeksi, johon ei liittynyt räjähdevaaraa (HotNews, AGERPRES).

Kauempana merellä romanialaissukeltajat tuhosivat kaksi lennokkia Romanian talousvyöhykkeellä lähellä Neptun Deepiä, maan suurinta Mustanmeren kaasuhanketta. Talousvyöhyke on merialue, jolla rantavaltiolla on oikeus luonnonvaroihin ja infrastruktuuriin. Ennen kuin Romania kutsui lennokkeja venäläisiksi, se tarkisti asian Ukrainalta. Ukraina vahvisti, etteivät ne olleet ukrainalaisia (STVR, 15min).

Bulgaria osoittaa, miksi nopeat hävittäjät eivät yksin riitä. Elokuun 8. päivänä lennokki lensi Romaniasta Bulgarian ilmatilaan ilman, että kummankaan maan tutkat tai Naton eteläinen ilmaoperaatiokeskus havaitsivat sitä. Se räjähti Kardamin kylän lähellä, noin 200 metrin päässä Trans-Balkan-kaasuputken kompressoriasemasta (Nova, Euronews България). Infrastruktuuri ei vaurioitunut. Bulgarian alustavan arvion mukaan kohde oli todennäköisesti ukrainalainen harhautuslennokki, ei venäläinen ase.

Ongelma on tekninen ja operatiivinen. Pienet, hitaat ja matalalla lentävät kohteet voivat jäädä perinteisen tutkavalvonnan ulkopuolelle.

Mitä nopea lähtö ei ratkaise

Kuten To Brief kertoi Naton Pohjois-Atlantin neuvoston tuomittua Venäjän Puolan ja Romanian ilmatilaloukkauksista, liittokunnan kieli on koventunut (To Brief). Nato ei silti ole edennyt 4 artiklan mukaisiin neuvotteluihin, joissa jäsenmaa voi virallisesti nostaa esiin turvallisuushuolen, eikä 5 artiklaan, joka käynnistää yhteisen puolustuksen (NATO).

Liettuan puolustusministeri Robertas Kaunas kuvasi itäsivustan käytännön aukon: tutkia, akustisia sensoreita ja rajakameroita on jo olemassa, mutta havaintoa, tilannekuvaa ja vastatoimia ei sido yhteen yhteinen järjestelmä (15min). Puola lupasi oman tuoreen ilmatilaloukkauksensa jälkeen nopeuttaa siviileille lähetettäviä tekstiviestivaroituksia (Gazeta.pl).

Romanian 13. elokuuta antamat hälytykset osoittivat, että Naton ilmapäivystys havaitsee uhkia ja saa hävittäjät nopeasti ilmaan. Ne eivät osoittaneet, että liittokunta pystyy johdonmukaisesti tunnistamaan, seuraamaan ja nimeämään pienet lennokit ennen kuin niiden kappaleita löytyy rannoilta tai ne lentävät kahden maan ilmatilan läpi huomaamatta.

Aukon sulkeminen edellyttää Naton tasolla yhteen kytkettyä sensoriverkkoa. Yksittäisten pääkaupunkien erilliset kamerat ja akustiset tunnistimet eivät riitä, jos tieto ei muutu yhteiseksi tilannekuvaksi ja päätökseksi. Julkiset tiedot voivat jäädä salassa pidettävien operaatioiden jälkeen, mutta poliittinen haavoittuvuus näkyy jo.