Romanian palkkalaki uhkaa EU-rahoja

Bryssel ei päätä romanialaisten opettajien, lääkärien tai virkamiesten palkoista. Euroopan komissio päättää kuitenkin siitä, vapautuuko Romanialle noin 770 milj. euroa EU:n elpymisrahaston avustuksia. Rahat riippuvat palkkalain uudistuksesta, jonka Bukarest kirjasi itse kansalliseen elpymissuunnitelmaansa. Komission ongelma ei ole palkkataulukko sinänsä, vaan se, kestääkö Romanian julkinen talous lain kustannukset ilman budjettivajeen paisumista.

Pääministeri Ilie Bolojan vahvisti 19. elokuuta, että komissio palautti lakiluonnoksen "huomioiden" ja "selvennyspyyntöjen" kanssa (Agerpres). Romanialaismediassa asiaa kuvattiin kovemmin: Brysselin sanottiin "hylänneen" tekstin. Julkista komission asiakirjaa, joka tukisi tätä sanavalintaa, ei ole (Euronews Romania). Ero on olennainen. Kyse on määräajan alla käytävästä neuvottelusta, ei vielä lopullisesta päätöksestä.

Romania loi neuvotteluasemansa itse

Komission vaikutusvalta perustuu elpymis- ja palautumistukivälineeseen, EU:n koronapandemian jälkeiseen rahastoon, jossa maksut sidotaan ennalta sovittuihin uudistuksiin. Romania sisällytti julkisen sektorin palkkauudistuksen omaan suunnitelmaansa, ja EU:n neuvosto hyväksyi suunnitelman. Nyt komissio tarkistaa, onko Bukarest toteuttanut lupauksensa ennen kuin rahaa maksetaan (EUR-Lex, Euroopan komissio). Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kuvannut järjestelmää malliksi, jossa maksut seuraavat välitavoitteita, eivät laskuja (ECA).

Budjettikiista on yksinkertainen. Romanian valtiovarainministeriön kerrotaan kannattavan versiota, joka lisäisi palkkakuluja noin 8 mrd. leillä vuonna 2027 (Știrile ProTV). Poliittisissa neuvotteluissa kustannus on noussut 12 tai 16 mrd. leihin ilman vastaavia leikkauksia muualta (RFI Romania). Komissio haluaa nähdä, miten suurempi lasku maksetaan. Valtiovarainministeri Alexandru Nazare on varoittanut, että kun julkinen velka on yli 60 prosenttia BKT:stä, "finanssikuri on velvoite, ei vaihtoehto" (Bursa).

Miksi laki on poliittisesti vaikea

Uudistuksen tarkoitus on korvata hajanaista palkkajärjestelmää. Vt. työministeri Dragoș Pîslaru sanoi keväällä, että laki poistaisi 87 nykyisestä 151 lisästä ja rajoittaisi tulospalkkioita (Agerpres). Terveydenhuollon ammattiliitot eivät ole hyväksyneet mallia. Opetusalan työntekijät pelkäävät ansioiden jäädyttämistä. Presidentti Nicușor Danin neuvonantajan mukaan Dan ei allekirjoita lakia, joka leikkaa terveydenhuollon ja koulutuksen palkkoja (Digi24).

Bukarestin on ennen 31. elokuuta saatava aikaan koalitiosopu kustannuksista, vietävä laki läpi ylimääräisessä parlamentti-istunnossa ja toimitettava komissiolle hyväksyttävät finanssipoliittiset laskelmat. PNL, parlamentin aikatauluja hallitseva pienempi hallituspuolue, tukee ylimääräistä istuntoa (Mediafax). PSD:n johtaja Sorin Grindeanu sanoo kuitenkin, ettei hänen puolueensa ole edes saanut lakiluonnosta tai sen laskelmia. Ilman PSD:tä laki ei mene läpi, koska puolueella on koalitiossa enemmistö paikoista.

Ennakkotapaus Romaniaa laajemmalle

Palkkalaki koskee noin 770 milj. euron osuutta Romanian viidennestä maksupyynnöstä, jonka kokonaisarvo on 2,84 mrd. euroa ja joka jätettiin 15. elokuuta (Radio Romania, Romania Insider). Lisäksi kuusi keskeneräistä lainsäädäntötoimea liittyy yhteensä noin 4,5 mrd. euron elpymisrahoitukseen (Brussels Times). Kaikki välitavoitteet on saatava valmiiksi 31. elokuuta mennessä, ja viimeiset maksut sulkeutuvat joulukuussa (komission ohjeistus).

Espanjan kuudes elpymismaksu osoitti, että komissio voi hyväksyä suurimman osan maksupyynnöstä ja pidättää vain sen osan, jonka näyttö ei riitä (RTVE, La Moncloa). Sama malli on todennäköinen, jos Romania täyttää muut välitavoitteet mutta ei saa palkkalakia uskottavasti maaliin. Jos komissio hyväksyy heikon näytön, muut pääkaupungit huomaavat, että elpymisrahaston viimeinen takaraja joustaa. Komission on nyt ratkaistava, riittääkö Romanian näyttö. Bukarestilla on yksitoista päivää aikaa tehdä ratkaisusta vaikeampi.