Romania ampui alas venäläisdroonin

Romanian ilmapuolustus havaitsi 24. heinäkuuta kello 9.39 lentävän kohteen Sulinan itäpuolella Tonavan suistoalueen rannikolla. Kohde eteni sisämaahan Brăilan kautta kohti Buzăuta. Naton johdossa toimineet kaksi Italian Eurofighter-hävittäjää nousivat Mihail Kogălniceanun tukikohdasta, ja niiden perään lähtivät kaksi Romanian F-16-hävittäjää. Italialaiskone ampui ohjuksen Brăilan piirikunnan yllä, mutta ei osunut. Kello 11.02 romanialainen F-16 tuhosi droonin asumattoman alueen yllä Padinan lähellä (Romania Insider, n-tv). Kyse oli Romanian ensimmäisestä julkisesti kerrotusta alasampumisesta, jossa sen ilmatilaa loukannut drooni tuhottiin.

Romanian syyttäjäviranomaisten mukaan kohde oli venäläinen Shahed/Geran-tyypin drooni, samaa asejärjestelmää, jolla Venäjä iskee Ukrainan infrastruktuuriin. Lentäjät olivat kertoneet jo torjunnan aikana, että kohde näytti Shahed/Geran-2:lta, mutta tekninen varmistus oli tuolloin vielä kesken (Mediafax, Berliner Zeitung). Romun merkintöjä, elektroniikkaa, taistelukärkeä tai laukaisupaikkaa ei ole julkaistu.

Kuka antoi käskyn?

Tapauksesta tuli Nato-kysymys siksi, että torjuntaketju oli liittokunnan yhteinen. Italian Eurofighterit osallistuivat Nato Air Policing -tehtävään, eli liittokunnan pysyvään järjestelyyn, jossa epäilyttäviä ilma-aluksia valvotaan ja tunnistetaan. Sofia Globen mukaan Nato vahvisti, että hävittäjät toimivat "Naton komennossa ja valvonnassa" (Sofiaglobe).

Naton komento ohjaa tehtävää, mutta aseenkäytön oikeudellinen vastuu pysyy kansallisilla viranomaisilla, kun ohjus ammutaan valtion omalla alueella. Siksi keskeinen kysymys on yksinkertainen: kuka valtuutti laukauksen?

Romanian puolustushallinnon tiedotusten mukaan italialainen Typhoon ampui Brăilan yllä ja ohjus meni ohi. Maahan jäi kraatteri ja ohjuksen osia (Quotidiano Nazionale, Adnkronos). Italian virallista lausuntoa ei ole tullut julki. Hiljaisuus ohjuksesta, joka ammuttiin liittolaismaan alueella, on jo itsessään olennainen tieto.

Romanialaislentäjä ampui vasta, kun drooni oli asumattoman alueen yllä. Tämä viittaa ennalta hyväksyttyihin sääntöihin siitä, missä ja milloin kohteeseen saa vaikuttaa (Internazionale/Reuters). Romanian puolustusministeriö tai Nato eivät ole julkaisseet näitä sääntöjä.

Miksi droonit rikkovat vanhan mallin

Air Policing ja ilmapuolustus eivät ole sama tehtävä. Air Policing tarkoittaa epäilyttävän ilma-aluksen tunnistamista: hävittäjä nousee rinnalle, varmistaa kohteen ja ohjaa sen pois. Ilmapuolustus tarkoittaa uhan tuhoamista. Buzăun tapaus kulki nimellisesti Air Policing -kehyksessä, mutta käytännössä se muuttui ilmapuolustukseksi. Hävittäjät ampuivat ohjuksia ja tuhosivat kohteen liittokunnan alueella.

Shahed-drooni ei ole miehitetty lentokone, jonka voi tunnistaa ja saattaa pois. Se on hidas, miehittämätön, mahdollisesti räjähteitä kantava ja lennon aikana vaikeasti luokiteltava ase. Vanha tunnista ja saata -malli ei siihen sovi.

Baltian maat ovat joutuneet pohtimaan samaa muutosta jo pidempään, koska ne nojaavat kiertäviin liittolaismaiden hävittäjäosastoihin eivätkä omiin suuriin ilmavoimiin. Virolaistietojen mukaan siirtymistä Air Policing -ajattelusta ilmapuolustukseen päätettiin jo heinäkuun alussa, ennen Romanian alasampumista (ERR). Liettualaisviranomaiset käyttivät Romanian tapausta perusteluna sille, että ampumapäätösten toimivalta ja nopeus on määriteltävä nykyistä selvemmin (TV3). Buzău ei käynnistänyt Baltian pohdintaa, mutta se antoi sille konkreettisimman perusteen.

Säännöt, joita ei ole julkaistu

Puolan puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz varoitti erikseen venäläisistä provokaatioista, joissa itäisen sivustan maita vastaan voitaisiin käyttää kaapattuja ukrainalaisia drooneja (TVN24). Saksalaisessa uutisoinnissa nostettiin esiin vastaraja: jos droonin alkuperää, kuormaa ja tarkoitusta ei voida varmistaa kesken lennon, alempi ampumiskynnys kasvattaa riskiä väärän kohteen tuhoamisesta tai romun putoamisesta asutulle alueelle (Handelsblatt).

Romania oli valmistautunut tähän. Puolustusministeri Radu Miruță pyysi 7. heinäkuuta Ukrainaa ohjelmoimaan Mustallamerellä käyttämänsä droonit tuhoutumaan itsestään, jos ne päätyvät Romanian alueelle (Agerpres). Seitsemäntoista päivää myöhemmin Romania ampui droonin alas.

Buzău osoitti, että Naton itäisen sivustan ilmavalvonta pystyy havaitsemaan, lähettämään hävittäjät ilmaan, seuraamaan kohdetta ja tuhoamaan sen. Se ei osoittanut, että järjestelmää ohjaavat säännöt ovat valmiit, yhteiset tai julkiset. Pohjois-Atlantin neuvoston, jossa kaikki liittolaiset istuvat saman pöydän ääressä, ja kansallisten pääkaupunkien on vastattava itäisen sivustan kansalaisille peruskysymykseen: milloin liittokunnan alueella lentävä drooni muuttuu maaliksi, kuka tekee päätöksen ja muuttuuko sääntö Bukarestin ja Tallinnan välillä?