Romanialainen F-16 pudotti droonin Viron yllä

Romanialainen F-16-hävittäjä tuhosi droonin Viron ilmatilassa 19. toukokuuta. Kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun Nato-hävittäjä ampui droonin alas liittokunnan alueella. Torjunta onnistui, mutta tapaus näytti samalla aukon, jota liittokunnalla ei ole valmista tapaa paikata: Venäjän elektroninen sodankäynti ohjaa ukrainalaisia drooneja Nato-maiden ilmatilaan, eikä yksikään jäsenmaa halua nimetä ilmiötä hybridi-iskuksi.

Kolme maata, yksi drooni

Komentoketju kertoo, miten Baltian ilmapuolustus käytännössä toimii. Latvian tutkat havaitsivat droonin ensin. Latvian Lielvārden valvonta- ja raportointikeskus johti torjuntaoperaatiota. Naton yhdistetty ilmaoperaatiokeskus Saksan Uedemissa lähetti kaksi romanialaista F-16-konetta Šiauliaista Liettuasta noin kello 11.03 (Romania Insider). Kapteeniluutnantti Pavelescu Costel-Alexandru tunnisti kohteen näköhavainnolla ja laukaisi yhden ohjuksen kello 12.14 (Defense News). Ilmatilaan tulosta tuhoamiseen kului 14 minuuttia.

Latvia havaitsi. Liettua tarjosi tukikohdan. Romania toi lentäjät. Viro, jonka ilmatilaa rikottiin, käytti tutkia ja varoitusjärjestelmiä mutta sillä ei ole omia hävittäjiä. Naton Baltic Air Policing -järjestely toimi kuten sen pitääkin. Samalla se osoitti, etteivät Viro, Latvia ja Liettua pysty puolustamaan omaa ilmatilaansa omin voimin.

Vastuun nimeämisen aukko

Drooni oli lähes varmasti ukrainalainen ja harhautui iskulta, joka oli suunnattu Venäjän kohteisiin. Kiova pyysi anteeksi. Ukrainan ulkoministeriön mukaan harhautuminen johtui Venäjän elektronisesta sodankäynnistä: "Venäjän joukot jatkavat ukrainalaisten droonien ohjaamista Baltian maihin. Moskova tekee tämän tarkoituksella" (Meduza).

Väite sopii aiempaan sarjaan. Kaikki kolme Baltian maata joutuivat harhautuneiden droonien kohteeksi 48 tunnin sisällä maaliskuun lopulla. Suomi sulki Helsinki-Vantaan lentoaseman 15. toukokuuta droonihälytyksen jälkeen. Latvian hallitus kaatui 14. toukokuuta, ensimmäisenä Nato-hallituksena droonitapauksen vuoksi, kun isku osui öljyvarastoon Rēzeknessä eikä puolustusministeri pystynyt selittämään, miksei sitä torjuttu.

Jos Venäjä ohjaa tahallaan ukrainalaisia drooneja Nato-alueelle harhauttamalla niiden paikannusta, toiminta muistuttaa hybridi-iskua. Euroopan parlamentti tuomitsi Venäjän GNSS-häirinnän "hybridisodankäynniksi" viime lokakuussa. Silti yksikään jäsenmaa ei ole vedonnut Naton 4. artiklaan, joka käynnistää liittokunnan neuvottelut, vaikka tapauksia on kertynyt. Artiklaan vedottiin syyskuussa 2025, kun venäläiset droonit tulivat suoraan Puolan ja Viron ilmatilaan. Kun ukrainalaiset droonit ajautuvat sivuun Venäjän häirinnän vuoksi, liittokunta käsittelee niitä ilmatilan hallintana, ei turvallisuusuhkana.

Ero on poliittisesti käyttökelpoinen. Venäjän elektronisen sodankäynnin nimeäminen hybridi-iskuksi vaatisi yhteisen vastauksen 32 liittolaiselta ja voisi rajoittaa Ukrainan mahdollisuutta lennättää iskudrooneja Baltian käytävän kautta. Mikään pääkaupunki ei halua kumpaakaan seurausta.

Kuka maksaa hinnan

Kustannus jakautuu epätasaisesti. Suomi hälyttää hävittäjiä ja sulkee lentoasemia. Latvia menettää hallituksen. Viro lähettää siviilivaroituksia kuuteen maakuntaan. Puola rakentaa 18 patterin ja 700 ajoneuvon droonitorjuntajärjestelmää. Saksa on tilannut Skyranger-järjestelmiä ja suunnittelee 500–600 yksikköä tuleville vuosille.

Baltian maat koordinoivat ja varoittavat, mutta eivät pysty ampumaan kohteita alas. Viro on aloittanut droonien havaitsemisjärjestelmän käyttöönoton 25 kaupungissa. Pelkkä havaitseminen on valvontaa, ei puolustusta.

Romanian puolustusministeri juhli torjuntaa iskulauseella "Yes, Romania can" ja ehdotti lentäjälle valtiollista kunniamerkkiä. Huomiotta jäi, että Romanian ilmatilaan tuli vuoden 2026 viiden ensimmäisen kuukauden aikana 14 venäläistä droonia. Romania ei ampunut niistä alas yhtäkään.

Doktriinin tyhjä kohta

Torjunta osoitti, että Nato pystyy tuhoamaan droonin liittokunnan alueella. Vaikeammat kysymykset jäivät ennalleen. Liittokunnalla ei ole doktriinia tilanteeseen, jossa kumppanimaan ase harhautuu vastustajan elektronisen sodankäynnin vuoksi. Naton säännöt ovat kaksijakoiset: ilma-aluksella joko on lupa liittolaisten ilmatilaan tai ei ole. Venäjän häirinnän ohjaama ukrainalaisdrooni ei sovi kumpaankaan luokkaan.

Viro on vaatinut, että Kiova asentaa Nato-rajojen lähellä lentäviin drooneihin etäkatkaisun. Ukraina on pyytänyt anteeksi, mutta ei ole antanut julkista sitoumusta. Juuri tähän oikeudellisesti perusteltavan ja poliittisesti toteuttamiskelpoisen väliin Venäjän on mahdollista iskeä. Se tietää sen.