Romanian F-16 pudotti dronin Virossa

Romanialainen F-16 laukaisi ilmataisteluohjuksen Etelä-Virossa puolenpäivän aikaan 20. toukokuuta. Kohteena oli ukrainalainen drooni, joka oli ajautunut liittokunnan ilmatilaan Venäjän GPS-häirinnän vuoksi. Se putosi Põltsamaalla 30 metrin päähän maatilasta (ERR, Aerotime). Kukaan ei loukkaantunut.

Tapaus oli Naton ensimmäinen ilmasta tehty torjunta Baltian jäsenmaan yllä. Ohjus toimi. Siviilisuojelu, jonka olisi pitänyt suojata maassa olevia ihmisiä, ei ollut samalla tasolla.

Kymmenen ilmatilaloukkausta, yksi hallitus nurin

Maaliskuun jälkeen ainakin kymmenen droonia on päätynyt neljän Nato-maan ilmatilaan, keskimäärin noin viiden päivän välein (Defence News). Taustalla on sama mekanismi: ukrainalaiset droonit iskevät Venäjän energiainfrastruktuuriin Pietarin lähellä, ja Venäjän elektroninen sodankäynti sotkee niiden navigointia.

7. toukokuuta drooni osui öljyvarastoon Latviassa. 15. toukokuuta Suomi sulki Helsinki-Vantaan lentoaseman. 20. toukokuuta Liettua antoi historiansa ensimmäisen koko väestölle suunnatun hätävaroituksen, ja presidentti sekä parlamentti vietiin suojaan (Euronews).

Poliittinen hinta on ollut korkein Latviassa. Pääministeri Evika Siliņa erosi 14. toukokuuta sen jälkeen, kun puolustusministeri oli joutunut lähtemään Rēzeknen öljyvarastoiskun vuoksi (Washington Post).

Ukrainan mukaan droonien ajautuminen sivuun johtuu Venäjän "tahallisesta" elektronisesta sodankäynnistä (Ukrainska Pravda). Venäjän ulkomaantiedustelu valitsi toisen linjan: se väitti ilman perusteita Latvian sallivan ukrainalaisten droonien laukaisut alueeltaan ja varoitti, että "päätöksentekokeskusten koordinaatit Latvian alueella tunnetaan hyvin" (Atlantic Council).

Naton pääsihteeri Mark Rutte vastasi suoraan. Hänen mukaansa droonit päätyvät liittokunnan ilmatilaan Venäjän "holtittoman, laittoman täysimittaisen hyökkäyksen" vuoksi (Euronews).

35 menetettyä vuotta väestönsuojelussa

Põltsamaan droonissa oli polttoainetta, mutta sen ei ole vahvistettu kantaneen taistelukärkeä. Jos sellainen olisi ollut mukana, lähialueen asukkaista vain harva olisi tiennyt, mihin suojautua.

Viro lähetti tapauksen aikana mobiilivaroituksia sovelluksella, joka oli otettu käyttöön päivää aiemmin sotaharjoitusta varten (ERR). Uudisrakennusten pakolliset väestönsuojat tulevat voimaan maaliskuussa 2028. Julkisia hälytyssireenejä ei ole.

Sama aukko näkyy eri puolilla Eurooppaa. Saksalla on jäljellä 579 toimivaa suojaa kylmän sodan aikaisesta 2 000 suojan verkosta. Berliinissä ei ole yhtäkään (Taz). Puola pystyy suojaamaan 3,8 prosenttia väestöstään (Business Insider Poland). Romanialla on luettelossa 4 538 väestönsuojaa, mutta Ukrainan rajan lähellä sijaitsevassa Tulceassa yksikään kymmenestä julkisesta suojasta ei toimi (Adevărul). Suomi on poikkeus, koska se ei purkanut kylmän sodan aikaista suojaverkkoaan ja pystyy suojaamaan suuren osan kaupunkiväestöstään.

Raha on alkanut liikkua. Saksa hyväksyi 20. toukokuuta 10 mrd. euron väestönsuojelupaketin, suurimman sitten maan jälleenyhdistymisen (German Federal Government). Puola on varannut EU:n elpymissuunnitelmansa kautta 22,5 mrd. zlotya, ja suuret suojahankkeet alkavat vuonna 2027 (Money.pl).

Rakenteellinen pullonkaula on Brysselissä. EU:n perussopimuksissa väestönsuojelu on niin sanottua tukitoimivaltaa (SEUT 196 artikla): EU voi koordinoida ja osarahoittaa, mutta ei voi määrätä jäsenmaata rakentamaan suojaa tai asentamaan sireeniä. Yhteistä varoitusstandardia ei ole. 20. toukokuuta Liettua käytti matkapuhelinverkon hätäviestejä, Viro pilottisovellusta ja Latvia varoitti vain rajakuntia. Kolme Nato-maata, kolme keskenään yhteensopimatonta järjestelmää.

Mitä ohjus ei korjaa

Venäjän elektroninen sodankäynti tuottaa tilanteita, joissa vastuu on tarkoituksella hämärä. GPS-häirintä sokaissee droonin navigoinnin. Spoofing syöttää sille vääriä koordinaatteja. Osa reitiltä poikkeavista drooneista voi sen jälkeen hakeutua itsenäisesti lähimpään kohteeseen, joka vastaa niiden visuaalista kohdeohjelmointia.

Siviilien kannalta lopputulos on sama riippumatta siitä, ohjaako Moskova drooneja aktiivisesti Nato-ilmatilaan vai luoko se vain olosuhteet, joissa droonit ajautuvat sinne.

Nato osoitti 20. toukokuuta pystyvänsä ampumaan harhautuneen droonin alas. Romanialaisella lentäjällä oli selkeä sää ja näköyhteys kohteeseen. Seuraavalla kerralla kumpaakaan ei välttämättä ole.

Liittokunta pystyy nyt torjumaan uhan ilmassa. Se ei vielä pysty suojaamaan ihmisiä uhan alla. Nykyisen EU-oikeuden puitteissa kukaan Brysselissä ei voi pakottaa kansallisia hallituksia korjaamaan sitä.