Rosgvardia valmistautuu sotatilaan

Venäjän kansalliskaarti Rosgvardia on laatinut muutoksia väestönsuojelua koskeviin sisäisiin sääntöihinsä. Kyse ei ole vain hallinnollisesta päivityksestä. Rosgvardia suojaa Kremliä, vartioi strategisia kohteita ja valvoo sisäistä järjestystä, joten sen toimintavalmiuden muuttaminen kertoo myös siitä, millaisiin oloihin Venäjän valtio varautuu.

Useat riippumattomat venäläismediat kertovat samasta päämuutoksesta: Rosgvardian vuoden 2018 väestönsuojelumääräystä laajennettaisiin koskemaan uhkia, jotka syntyvät liikekannallepanon, sotatilan ja sodan oloissa. Samalla evakuointisuunnittelu ulotettaisiin myös Rosgvardian omaan sotilashenkilöstöön (Meduza, Agentstvo, The Moscow Times).

Sisäinen sääntömuutos, jolla on poliittinen paino

Virallinen perustelu on tekninen. Raporttien mukaan perustelumuistiossa muutosta kuvataan Rosgvardian sääntöjen sovittamiseksi Venäjän vuoden 2025 väestönsuojelulakiin. Siinä liikekannallepano ja sotatila oli jo tuotu osaksi laajempaa väestönsuojelukehikkoa (Verstka, Zamin). Muodollisesti kyse on alemman viranomaisen sisäisestä määräyksestä, ei presidentin asetuksesta eikä liikekannallepanopäätöksestä.

Merkitys syntyy instituutiosta. Council on Foreign Relations kuvaa Rosgvardiaa Putinin sisäisen vallankäytön keskeiseksi välineeksi (CFR). Kun Kremlin kotimaan pakottamiskoneisto muokkaa sääntöjään toimiakseen sodan oloissa, muutos ei ole tavallista hallintoa.

Analyytikot pitävät luonnosta yhtenä merkkinä siitä, että Moskova rakentaa valmiiksi sääntöjä kovempaa sota-ajan linjaa varten, mahdollinen uusi liikekannallepano mukaan lukien (TVP World). Ero on silti olennainen. Luonnos valmistaa Rosgvardiaa oloihin, joissa liikekannallepanoa pitäisi hallita. Se ei todista, että Putin olisi jo määrännyt sellaisen.

Kaksi reaktiota Euroopan itärajalla

Euroopan itäisen reunan pääkaupungit lukevat samaa signaalia eri painotuksin. Vastaukset jakautuvat kahteen linjaan: käytännön varautumiseen ja varovaisuuteen johtopäätöksissä.

Puola on reagoinut voimakkaimmin. Varsova liittää Rosgvardian luonnoksen laajempaan kuvaan drooneista, sabotaasista ja Venäjän provokaatioista. Se perustelee tällä Eastern Shield -rajavarustuksiaan sekä Saksan sotilasinsinöörien tukea niiden rakentamisessa (Polsat News, DW). Liettua on tehnyt konkreettisimmat toimet. Se on vahvistanut kriittisen energiainfrastruktuurin suojausta, muun muassa Klaipedan LNG-terminaalilla ja LitPol Link -sähköyhteydellä. Samalla Liettuan puolustusvoimien komentaja on sanonut julkisesti, ettei maahan kohdistu tällä hetkellä suoraa Venäjän sotilaallista uhkaa (Delfi, TV3).

Varovaisemmalla puolella Suomi sijoittaa muutoksen omaan laajaan turvallisuusmalliinsa: välitöntä uhkaa ei nähdä, mutta itärajalle rakennetaan noin 200 kilometrin raja-aitaa ja rajavartioston toimivaltuuksia arvioidaan uudelleen (Yle). Virosta tulee jyrkin epäily. Analyytikko Rainer Saks kirjoittaa Postimeesissa, että luotettavaa tietoa ei ole siitä, pystyykö Venäjä nopeasti rakentamaan hyvin suuren liikekannallepanon vaatiman infrastruktuurin ja koulutusjärjestelmän (Postimees).

Mitä sääntömuutos kertoo

Luonnos ei kerro, käynnistääkö Venäjä uuden liikekannallepanon tai milloin se tapahtuisi. Saatavilla olevan raportoinnin mukaan julkisuuteen ei ole tullut operatiivista näyttöä reserviläisten käsittelymääräyksistä, koulutustukikohtien laajennuksista tai kuljetussopimuksista, jotka osoittaisivat oikeudellisen muutoksen jo muuttuneen käytännön toiminnaksi. Myös tekstin lopullinen hyväksymistilanne on epäselvä.

Muutos kertoo kapeamman mutta Euroopalle olennaisen asian. Venäjä sovittaa sisäisen kontrollin joukkojaan sota-ajan oikeudelliseen kehikkoon. Hallinto, joka vahvistaa tätä koneistoa, kestää paremmin pitkittyvän sodan painetta, pystyy hallitsemaan levottomuuksia uuden liikekannallepanoaallon aikana ja pitää kotirintaman toimintakykyisenä samalla kun painetta lisätään ulospäin. Itäisen reunan maille signaali kertoo vähemmän hyökkäysaikatauluista kuin siitä, kuinka pitkään Moskova voi ylläpitää sotaa, jota se jo käy.