Venäjä varautuu 115,000 rajajoukkoon

Ruotsalais-norjalais-tanskalais-balttilaisen tutkinnan analysoimat satelliittikuvat osoittavat, että Venäjän sotilasrakentaminen on kiihtynyt useissa kohteissa arktiselta alueelta Itämerelle. Yövalaistuksen perusteella vähintään 16 tutkituista 19 sotilaskohteesta on kirkastunut viime vuoden aikana. Petšengan, Petroskoin, Laukaan ja Baltijskin alueilla näkyy uusia kasarmeja, ammusvarastoja ja ajoneuvojen kokoamisalueita (SVT). Tämä ei todista hyökkäyksen olevan tulossa lähiaikoina. Se kertoo, että Venäjän sotilaallinen uudelleenjärjestely muuttuu fyysiseksi infrastruktuuriksi. Siksi keskeinen kysymys on, ehtiikö Nato vahvistaa Saksasta Suomen arktiselle rajalle kulkevan vahvistusketjun ennen kuin uudet tukikohdat täyttyvät joukoista.

Mitä satelliitit paljastavat

SVT:n, NRK:n, DR:n ja Delfin tutkinta piirtää rakentamiskaaren Kuolan niemimaalta Kaliningradin erillisalueelle. Kohteet eivät ole uusia löytöjä. Venäjän päätös palauttaa Leningradin sotilaspiiri ja kasvattaa joukkoja Suomen lähialueilla oli jo tiedossa (Arctic Today). Satelliittiaineisto vahvistaa, että suunnitelmia toteutetaan useassa paikassa yhtä aikaa ja rakentaminen on voimistunut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen.

Joukkomääriä on luettava tarkasti. Maavoimien komentaja Pasi Välimäki on arvioinut, että Venäjän joukot Suomen lähialueilla voivat Ukrainan sodan jälkeen kasvaa noin 20 000:sta noin 80 000 sotilaaseen (GP, Meduza). 115 000 sotilaan luku kuvaa tutkittujen kohteiden arvioitua infrastruktuurikapasiteettia, ei niihin jo sijoitettujen joukkojen määrää (Militarnyi, SVT). Ruotsin sotilastiedustelun päällikkö Thomas Nilsson piti varustautumista vakavana uhkana, mutta kuvasi sitä rakenteeksi, joka voidaan täyttää, kun Ukrainan sota sen sallii. Tanskalainen kenraalimajuri Brian Nissen arvioi välittömän uhan pieneksi (Berlingske).

Venäjä valaa nyt betonia. Se, pystyykö se täyttämään betonin joukoilla, riippuu sodasta, jota se ei ole vielä saanut päätökseen.

Naton etulinja liikkuu nopeammin kuin selusta

Naton vastaus tuli jo päiviä ennen tutkinnan julkaisua. 6. kesäkuuta Naton Forward Land Forces Finland aloitti toimintansa: Ruotsin johtama noin 600 sotilaan taisteluosasto sijoitettiin Bodenin alueelle Ruotsiin ja monikansallinen esikuntaelementti Rovaniemelle. Molemmat toimivat Naton Euroopan-joukkojen ylipäällikön alaisuudessa (Finnish Government, NATO). Joukko on tarkoitus kasvattaa tarvittaessa prikaatitasolle ja siirtää nopeasti Suomeen.

Suomen linja on vahvistaminen, ei hälytila. Ulkopoliittisen instituutin tutkija arvioi, ettei Petroskoin laajennus yksinään ole Suomen turvallisuuden kannalta erityisen merkittävä, koska Helsinki ja Nato varautuivat Venäjän asevoimien uudelleenrakentamiseen jo jäsenyysprosessin aikana (Yle).

Saksa on pullonkaula etulinjan takana

Vaikeampi kysymys on kauempana lännessä. Saksa ei ole etulinjan valtio, mutta Naton itäistä ja pohjoista sivustaa ei vahvisteta ilman Saksan rautateitä, maanteitä ja ilmatilaa. Saksan ilmavoimat harjoitteli hiljattain Hampurin siviililentokentän käyttöä sodan ajan logistiikkakeskuksena pohjoisen ilmapuolustukselle (Bundeswehr). Liettuaan sijoitetaan pysyvästi suuri taisteluprikaati, ensimmäinen vastaava Bundeswehrin sijoitus entisen Neuvostoliiton alueelle. Täysi toimintavalmius on tarkoitus saavuttaa vuonna 2027 (Süddeutsche Zeitung).

Saksa tavoittelee Euroopan vahvinta tavanomaista armeijaa, mutta asettaa aikataulun vuoteen 2039. Puolustusmenojen BKT-osuudella mitattuna se on nyt suunnilleen yhdestoista Euroopan Nato-maiden joukossa (ZDFheute). Tanska toimii toisin: se investoi dronehavaintojen jälkeen 2,1 miljardia kruunua uusiin kykyihin ja käsittelee salmiaan ja siltojaan Naton pullonkauloina, ei pelkkänä kansallisena infrastruktuurina (BT).

Euroopan todellinen puolustusvara on Naton etujoukkojen ja niitä tukevan logistiikkaketjun välissä. Etulinjan maat, Suomi, Baltian maat ja Ruotsi, integroituvat nopeasti. Kauttakulkumaat, ennen kaikkea Saksa, testaavat siviili-infrastruktuurin sotilaskäyttöä, mutta rakentavat kapasiteettia vuosikymmenten aikataululla. Venäjän rakennustyömailla kello käy nopeammin. Betoni on jo kovettumassa.