Venäjä rakentaa tyhjiä tukikohtia

Satelliittikuvat eivät osoita, että Venäjä valmistelisi hyökkäystä Suomeen. Ne osoittavat jotain hitaampaa ja siksi olennaista: Venäjä rakentaa kasarmeja, varastoja, raideyhteyksiä ja lentokenttäparannuksia, joilla se voi palauttaa sotilaallisia vaihtoehtojaan Naton koillisella sivustalla, kun Ukrainan sota ei enää sido samoja joukkoja.

Pohjoismais-balttilainen tutkiva selvitys kertoi 1. elokuuta uusista tai laajennetuista venäläiskohteista Petsamossa Suomen ja Norjan rajojen lähellä sekä Kantalahdessa ja Novaja Vilgassa Karjalassa (Onet/WELT). Reuters kuvasi laajempaa kohdeketjua, joka ulottuu etelään Itämeren suuntaan.

Suomen sotilastiedustelun päällikkö Pekka Turunen tarkensi kokonaiskuvaa olennaisesti: Suomen lähialueilla ei ole havaittu merkittävää venäläistä joukkojen keskittämistä, moni ilmoitettu muutos on yhä lähinnä paperilla, ja joukkojen vahvistaminen veisi vuosia myös Ukrainan sodan päättymisen jälkeen (Yle).

Rakentaminen on todellista. Tukikohtia vaarallisiksi tekevät joukot ja kalusto puuttuvat vielä.

Mihin rakennuksia tarvitaan

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen Moskova perusti uudelleen Leningradin sotilaspiirin, kylmän sodan aikaisen johtorakenteen, joka kattaa Venäjän luoteisosan. Rajaseutu asetettiin näin komentojärjestelmään, jonka tarkoitus on vastakkainasettelu Naton kanssa (Tagesschau).

The Insiderin mukaan Kantalahden lähellä sijaitsevaa tukikohtaa valmistellaan tykistö- ja pioneeriprikaateille. Sotilasrakentamiseen on varattu vuosille 2024–2026 yli 42 miljardia ruplaa.

Samaan aikaan Venäjä on siirtänyt S-300- ja S-400-ilmatorjuntajärjestelmiä pois arktisilta alueilta, todennäköisesti siksi, että Ukrainan pitkän kantaman iskut ovat pakottaneet priorisoimaan kaluston käyttöä (Caliber.az). Kun rakennuksia nousee mutta käyttökelpoista aseistusta virtaa etelään Ukrainaan, tulkinta on selvä: Venäjä rakentaa myöhempää vaihetta varten.

Naton korkea virkamies vahvisti saman asetelman liittokunnan Ankaran-huippukokouksessa. Venäjä muodostaa uusia armeijakuntia ja divisioonia Suomen lähialueille, pohjoisille alueille ja Kaliningradiin, mutta Nato ei näe merkkejä välittömästä hyökkäyksestä (The Insider, Yle).

Naton ongelma ei ole kartta vaan logistiikka

Suomen Nato-jäsenyys toi liittokunnalle sen pisimmän suoran maarajan Venäjän kanssa. Nato vastasi aktivoimalla kesäkuussa 2026 Forward Land Forces Finland -joukon: Ruotsin johtaman kokonaisuuden, johon kuuluu yksiköitä Pohjois-Skandinaviassa ja jonka johtaminen kytkeytyy Naton Norfolkin-esikuntaan. Tarkoitus on lyhentää aikaa rajakriisin ja liittokunnan sotilaallisen vastauksen välillä (NATO).

Venäjän rakentaminen rajan takana vaikuttaa kuitenkin koko koillisen sivustan reaktioaikaan, ei vain Suomeen. Viro johtaa Baltian ilmapuolustusta Ämarin tukikohdasta, jossa Nato on siirtynyt rauhanajan ilmavalvonnasta varsinaiseen puolustustehtävään (ERR).

Saksa on vahvistusten kannalta avainmaa. Sen joukkojen on kuljettava Puolan kautta Baltian maihin. Tuoreessa harjoituksessa testattiin noin 80 raskaan ajoneuvon siirtämistä maitse Liettuaan tilanteessa, jossa rautatie-, meri- ja lentoreitit voisivat olla poikki (LRT).

Harjoitus näytti tutun eron suunnitelmien ja infrastruktuurin välillä. EU rahoittaa siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvia liikenneyhteyksiä, mutta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan hallinto on hajanaista eikä vastaa riittävän hyvin asevoimien tarpeita.

Nato hyväksyi heinäkuussa polttoaineen toimitusketjua koskevan suunnitelman (NATO). Tanska, Suomi, Saksa ja Norja hankkivat korkealla lentäviä valvontalennokkeja alueen tarkkailuun (NATO). Toimet ovat konkreettisia, mutta ne ratkaisevat vain osia kokonaisuudesta, jota liittolaismaat eivät ole julkisesti sitoneet yhdeksi arvioksi.

Kaksi valmistautumista, yksi aikataulu

Venäjän valmistautuminen näkyy betonissa, raiteissa, varuskunnissa ja varastoissa. Naton valmistautuminen on organisaatiota: kuka valvoo, kuka käskee ja miten joukot sekä polttoaine liikkuvat usean maan läpi riittävän nopeasti.

Suomen tiedusteluarvio pitää mittasuhteet kohdallaan. Natolta tarvitaan yhtä selkeä julkinen arvio siitä, mitä se näkee ja miten se vastaa, ennen kuin rajan takaiset tukikohdat eivät enää ole tyhjiä.