Venäjän ydinharjoituksessa 200 laukaisualustaa

Alle 20 ukrainalaista lennokkioperaattoria tuhosi valtaosan Naton panssaroidusta osastosta Ruotsin sotaharjoituksessa, joka päättyi 13. toukokuuta. Kuusi päivää myöhemmin Venäjä aloitti ydinasejoukkojen harjoituksen, joka oli selvästi sen vuosittaisia harjoituksia laajempi. Kun tavanomainen pelote näyttää rakoilevan, ydinaseviestintä painaa enemmän.

Mitä 20 lennokkioperaattoria paljasti

Aurora 26 oli 18 000 sotilaan harjoitus Gotlannissa ja Etelä-Ruotsissa, mukana 13 liittolaismaata. Sen tarkoitus oli testata puolustusta hybridiuhkia vastaan. Kaksi pientä ukrainalaista lennokkiryhmää kutsuttiin harjoitukseen vastustajaksi. Ne muuttivat asetelman nopeasti epämukavaksi.

Ukrainalaiset tuhosivat yhdessä skenaariossa 28 noin 32 raskaasta panssariajoneuvosta ja tyhjensivät kokonaisen lentokentän 20 minuutissa. Harjoitus keskeytettiin kolmesti, jotta puolustajat ehtivät järjestäytyä uudelleen.

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ei vähätellyt tulosta. "Oli täysin oikein, että he olivat vaativia", hän sanoi ja lisäsi, että "Ukraina on tässä maailman paras". Puolustusvoimien komentaja Michael Claesson sanoi, että kaikkien Nato-liittolaisten on opittava lennokkisodankäynti "mahdollisimman nopeasti".

Venäjän ydinaseharjoitus ilman sopimuskehystä

Venäjä aloitti 19. toukokuuta kolmipäiväisen ydinaseharjoituksen, jossa käytettiin samanaikaisesti ydinasekolmikon kaikkia osia: maalta laukaistavia mannertenvälisiä ohjuksia, sukellusveneistä laukaistavia ballistisia ohjuksia ja strategisia pommikoneita. Harjoituksessa oli mukana yli 200 ohjusten laukaisualustaa, 140 lentokonetta, 73 alusta ja 13 sukellusvenettä. Venäjän vuosittaiset Grom-ydinaseharjoitukset ovat yleensä käsittäneet muutamia tuhansia sotilaita ja joitakin koelaukaisuja. Nyt mittakaava oli toinen.

Valko-Venäjä osallistui harjoitukseen, ja sen osuudessa harjoiteltiin nimenomaisesti "ydinammusten toimittamista ja valmistelua käyttöä varten". Venäjä on sijoittanut Valko-Venäjälle Orešnik-keskimatkan ohjusjärjestelmän, jonka kantama ulottuu alle kymmenessä minuutissa kaikkiin Euroopan pääkaupunkeihin. Yhdelläkään eurooppalaisella Nato-maalla ei ole vastaavaa järjestelmää.

Harjoitus on myös ensimmäinen suuri ydinaseharjoitus sen jälkeen, kun New START, viimeinen Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ydinaseiden rajoitussopimus, päättyi 5. helmikuuta. Ensimmäistä kertaa vuoden 1972 jälkeen voimassa ei ole oikeudellisesti sitovaa todentamisjärjestelmää. Nato ei voi enää tarkistaa Venäjän ydinkärkien määrää sopimustarkastuksilla, vaan joutuu tukeutumaan satelliittikuviin ja signaalitiedusteluun.

Lennokit ylittävät jo rajoja

Ukrainan lennokkisodan aiheuttama tavanomainen epävarmuus leviää liittolaismaiden alueelle. Suomi sulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmeksi tunniksi ja kehotti 1,7 miljoonaa asukasta pysymään sisätiloissa 15. toukokuuta sen jälkeen, kun tiedustelutieto varoitti Venäjälle matkalla olleiden ukrainalaislennokkien voivan ajautua Suomen ilmatilaan. Yhdeksän lentoa ohjattiin muualle. Lennokkia ei tullut, mutta varotoimi näytti, kuinka kauas sodan reuna-alue nyt ulottuu.

Neljä päivää myöhemmin Naton Baltic Air Policing -tehtävässä lentänyt romanialainen F-16 ampui alas tunnistamattoman lennokin Etelä-Viron yllä (Uudis.net, Polsatnews). Baltic Air Policing on Naton kiertävä hävittäjävalvonta Baltian ilmatilan turvaamiseksi. Kyse oli Viron historian ensimmäisestä tällaisesta alasampumisesta. Puolustusministeri Hanno Pevkurin mukaan kyse oli todennäköisesti ukrainalaisesta lennokista, joka oli ajautunut reitiltään. Tapaus sattui Viron Kevadtorm-harjoituksen aikana, jossa samalla viikolla harjoiteltiin lennokkiuhkiin vastaamista.

Lennokkitapaukset ruokkivat viikon jyrkintä diplomaattista erimielisyyttä. Suomen presidentti Alexander Stubb ehdotti koordinoitua eurooppalaista keskusteluyhteyttä Putiniin, jos Euroopan johtajat ja Ukraina antaisivat siihen mandaatin. Liettuan presidentti Gitanas Nausėda torjui ajatuksen suoraan. Kiista ei koske vain kahta presidenttiä. Euroopalla ei ole yhteistä kantaa siihen, miten Moskovan kanssa pidetään yhteyttä tilanteessa, jossa Venäjä kiristää ydinaseasentoaan ja harhautuneet lennokit osuvat liittolaismaiden ilmatilaan.

Heinäkuun Nato-huippukokous Ankarassa yrittää paikata näitä eroja. Se alkaa tilanteessa, jossa halvat lennokit ovat paljastaneet Naton tavanomaisten joukkojen haavoittuvuuksia, Venäjä on näyttänyt ydinaseulottuvuuttaan suuressa mittakaavassa ja keskinäistä läpinäkyvyyttä ylläpitänyt sopimusjärjestelmä on poissa. Kesän suunnan ratkaisee, tuovatko liittolaiset Turkkiin lennokkiopin, ydinaseasennon arvioinnin vai lisää erimielisyyksiä.