Venäjä seuraa sotilaskuljetuksia kameroilla

Alankomaissa pieni yritys asentaa sisäänkäyntinsä yläpuolelle verkkokameran. Se kuvaa porttia, pysäköintialuetta ja ehkä pätkää tietä. Omistaja ottaa laitteen käyttöön kerran, jättää tehdassalasanan ennalleen eikä ajattele asiaa sen jälkeen. Sama tie voi kuitenkin olla osa reittiä, jota pitkin sotilaskalustoa kuljetetaan Ukrainaan. Venäjältä katsottuna kamera on silloin käyttökelpoinen tiedustelulähde.

Alankomaiden tiedustelupalvelut AIVD ja MIVD kertoivat, että venäläiset toimijat olivat murtautuneet pieneen määrään yksityisiä verkkokameroita sotilaskuljetusten reittien varrella Alankomaissa. Kamerat kuuluivat yrityksille, niitä pystyi katsomaan etänä, ja murto perustui tavallisiin laiminlyönteihin: oletussalasanoihin, päivittämättömään ohjelmistoon ja vuosiksi ennalleen jätettyihin turva-asetuksiin (Security Insight). Tarkoitus oli nähdä, mitä Eurooppa lähettää Ukrainaan ja milloin.

Yksi kurkistusaukko ei kerro paljon. Sata muodostaa kartan.

Kyse ei ollut teknisesti vaativasta murrosta. Se muistutti enemmän lukitsemattomasta ovesta sisään kävelemistä. Verkkokamera on pieni verkkoon kytketty tietokone, jossa on linssi. Se käyttää ohjelmistoa, yhdistyy internetiin ja toimitetaan usein yleissalasanalla, kuten P@ssw0rd, jota suuri osa omistajista ei koskaan vaihda (Tenable). Tietoturvatutkijat ovat dokumentoineet kameroita, joiden kirjautumistiedot sisältyvät suoraan videovirran linkkeihin. Linkin löytänyt voi katsoa kuvaa reaaliajassa (OffSeq Radar). Viranomaisohjeissa oletussalasanat ja puuttuvat kirjautumisvaatimukset toistuvat valvontalaitteiden yleisimpinä puutteina (ISSSource).

Yksi kaapattu kamera on kurkistusaukko. Useat kaapatut kamerat teiden, ratapihojen, satamien ja varikoiden varrella ovat jo halpa havainnointiverkko, joka koostuu laitteista, joiden omistajat ovat unohtaneet niiden olevan verkossa. Arvo syntyy kertymästä. Yksittäisen kuorma-auton näkeminen kertoo vähän. Saman portin seuraaminen viikkoja kertoo aikataulun. Puutteellinenkin näkyvyys voi paljastaa, milloin reitti vilkastuu, missä saattueet pysähtyvät ja mitkä laitokset toimivat öisin. Logistiikassa rytmi on tiedustelutietoa.

Siksi Alankomaiden ilmoitus koskee muutakin kuin Alankomaita. Joukot ja aseet liikkuvat edelleen tavallisten paikkojen kautta: yksityisvarastoissa, kauppasatamissa, yleisillä teillä ja yritysalueilla. Varastoporttia kuvaava kamera ei näytä salaista asiakirjaa. Viikkojen aikana se voi näyttää toiminnan tahdin. Tahti kertoo, mitä toimitusketju tekee.

Alankomaiden teiltä Saksan raiteille

Saksa on Euroopan sotilaallisen liikkuvuuden läpikulkumaa. Mindenissä viranomaiset löysivät internetiin kytkettävän kameran rautatiemastosta, johon oli kiinnitetty väärennetty Deutsche Bahnin logo. Deutsche Bahn ei ollut asentanut kameraa. 43-vuotiasta liettualaismiestä epäiltiin sotilaskuljetusten vakoilusta Venäjän hyväksi (FAZ). Nordrhein-Westfalenin turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet Venäjän käyttämistä matalan kynnyksen avustajista, jotka tarkkailevat kasarmeja, rautatiesolmuja ja sotilaskohteita (Focus). Saksan puolustussuunnittelussa ratapihat, asetinlaitteet ja energiantoimitus on määritelty sotilaallisen liikkuvuuden herkiksi kohdiksi (Operationsplan Deutschland). Niiden suojaaminen on pitkälti siviilitoimijoiden vastuulla, vaikka armeija nojaa niihin.

Puola osoittaa, miksi reitit ovat niin tärkeitä. Puolan puolustusministerin mukaan 90 prosenttia Ukrainaan suuntautuvan avun siirroista kulkee Puolan lentokenttien, teiden ja rautateiden kautta (Polsat News). Rzeszów-Jasionkan lentokenttä on yksi Puolan Ukraina-tuen kolmesta pilarista (Polish Defence Ministry). Jos näitä virtoja pystyy seuraamaan, saa tietoa koko Euroopan yhteisestä huoltolinjasta.

Vaikeinta on tietää, mikä on verkossa

Korjauskeinot kuulostavat yksinkertaisilta: salasanat vaihdetaan, laitteen sisäinen ohjelmisto päivitetään, kameraverkot eristetään ja tukensa menettäneet laitteet poistetaan käytöstä (Australian Home Affairs). Käytännön ongelma on inventaario. Organisaation pitäisi tietää, mitä laitteita sillä on, missä ne sijaitsevat ja kuka niihin pääsee verkon kautta. Moni ei pysty sanomaan, mikä asentaja avasi etäkäytön vuosia sitten tai mikä kamera kuvaa nyt reittiä, josta on tullut sotilaallisesti herkkä.

Julkista näyttöä ei ole koko Euroopan kattavasta ja todennetusta venäläisestä kameraverkosta, jonka kohteet ja operaattorit olisi nimetty. Alankomaiden tapauksessa kyse oli pienestä määrästä laitteita. Mindenin tapaus on julkisten tietojen perusteella tutkinta, ei lainvoimaisesti ratkaistu oikeusjuttu. Uhka on uskottava, mutta julkinen näyttö on niukkaa, todennäköisesti sekä operatiivisista että yksityisyydensuojaan liittyvistä syistä.

Alankomaiden ilmoitus tekee abstraktista riskistä konkreettisen. Hiljaisen tien varressa oleva yrityskamera voi lähettää kuvaa vastustajalle, koska kukaan ei vaihtanut oletussalasanaa. Euroopan sotilaalliset huoltoreitit kulkevat siviiliympäristön läpi. Venäjän ei tarvitse murtautua salaiseen verkkoon saadakseen hyödyllistä tietoa. Se voi katsoa ympäröivää arkea.