Venäjän puolustusmenot kasvattavat velkaa

Venäjän hallitus on hyväksynyt talousarvioesityksen, jossa puolustukseen osoitettaisiin vuonna 2027 17,1 biljoonaa ruplaa. Luku käy ilmi budjettiasiakirjoista, jotka Reuters sai nähtäväkseen (Defense News). Summa on 27 prosenttia suurempi kuin Moskovan vuoden 2025 talousarviossa samalle vuodelle varaama 13,5 biljoonaa ruplaa. Kyse on siis aiemman suunnitelman korotuksesta, ei kasvusta tämän vuoden menoihin verrattuna (The Moscow Times). Parlamentin on vielä hyväksyttävä esitys. Hallitus aikoo rahoittaa menot uusilla veroilla ja lisäämällä velanottoa.

Ministerit hyväksyivät esityksen 24. syyskuuta. Se oli määrä toimittaa valtionduumaan, Venäjän parlamentin alahuoneeseen, 1. lokakuuta mennessä (RBC, Interfax). Yksityiskohtainen asiakirja ei ollut vielä julkinen (Novaya Gazeta Europe). Puolustusmenojen luku on Reutersin tulkinta asiakirjasta. Muut luvun julkaisseet mediat viittaavat samaan lähteeseen, eivätkä ole vahvistaneet sitä itsenäisesti.

Kuka maksaa laskun

Valtiovarainministeriö aikoo jakaa kustannukset useille ryhmille. Osa metalli-, kaivos- ja lannoiteyhtiöistä maksaisi ehdotuksen mukaan 30 prosentin veron satunnaisista ylituotoista (RBC). Säästäjien ja sijoittajien osingoista sekä pankkikoroista perittäisiin veroa samalla progressiivisella asteikolla kuin palkoista. Ulkomaisista verkkokaupoista ostavat venäläiset maksaisivat ostoksistaan arvonlisäveroa.

Veroilla katetaan vain pieni osa menolisäyksestä. Reuters arvioi ylituottoveron tuottavan noin 200 miljardia ruplaa vuodessa, vain murto-osan 3,6 biljoonan ruplan lisäyksestä (DW). Valtiovarainministeri Anton Siluanov arvioi vuoden 2027 budjettivajeeksi 2,2 prosenttia BKT:stä (Interfax).

Loput rahoitetaan pääosin velalla. Esitys ennakoi 7,7 biljoonan ruplan bruttomääräistä velanottoa vuonna 2027. Julkinen velka nousisi 21,7 prosenttiin BKT:stä eli yli 20 prosentin tason, jota viranomaiset ovat itse pitäneet turvallisena (The Moscow Times). Taso on viranomaisten käyttämä turvallisuusmittari, ei laissa säädetty velkaraja. Sen ylittäminen ei riko sääntöä, mutta kertoo hallituksen hyväksyvän suuremman velan kuin se on aiemmin pitänyt järkevänä.

Talouspaine näkyy jo ennen vuotta 2027. Moskova on kaksinkertaistanut vuoden 2026 budjettivaje-ennusteensa 3,2 prosenttiin BKT:stä ja samalla laskenut arviota öljy- ja kaasutuloista (DW). Hallitus pyrkii turvaamaan puolustusmenot korottamalla veroja ja ottamalla lisää velkaa sotilasbudjetin leikkaamisen sijaan.

Budjettikohta ei kerro aseiden määrää. Reutersin mukaan puolustusmenojen todellinen taso on salainen, ja osa sotilasmenoista kirjataan muualle budjettiin. Tarkistettu luku ei siksi kerro täsmällisesti, kuinka monta droonia tai tykistökranaattia Venäjä tuottaa (Defense News).

Ukrainan määräaika tulee vastaan aiemmin

Moskovan luvut ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Vuosille 2027–2029 Venäjä suunnittelee noin 50 biljoonan ruplan puolustusmenoja (Meduza). Ukrainan aikataulu on paljon tiukempi: ensi vuoden aseet on tilattava jo nyt.

Kuten To Brief on aiemmin kertonut, presidentti Volodymyr Zelenskyy arvioi Ukrainan puolustusrahoituksen vajeeksi 27 miljardia dollaria. Hänen mukaansa vuoden 2027 alkuun tarvittavat droonit on tilattava loka- ja marraskuussa (Hromadske). 28. syyskuuta julkaistun uutisen mukaan Kiova oli sittemmin pienentänyt vajetta noin 7 miljardilla dollarilla (AOL).

EU:n 90 miljardin euron Ukraina-tukilaina vuosille 2026–2027 on jo sovittu. Siitä 60 miljardia euroa on varattu puolustushankintoihin (EEAS). EU:n puolustusministerit tapasivat Brysselissä 28. syyskuuta, ja Ukrainan rahoitusvaje oli kokouksen asialistalla (Euronews). Kokousta koskeva uutisointi kertoo keskustelusta, mutta ei Moskovan budjettiesityksen vuoksi tehdystä päätöksestä.

Budjettiesityksiä yhdistää ajoitus, ei Euroopan reaktio. Jos parlamentti hyväksyy esityksen, Moskova rahoittaa sotilassuunnitelmia verottamalla säästäjiä, kuluttajia ja raaka-aineyhtiöitä sekä ottamalla velkaa yli itse turvallisena pitämänsä tason. Euroopan tuen kannalta ratkaisevaa on syksyllä, ehtivätkö rahat Ukrainan hankintasopimuksiin ajoissa, jotta Kiova voi tilata droonit.