Cosmos 2546 yhdistettiin GPS-häirintään

Noin 36 000 kilometrin korkeudella venäläinen sotilassatelliitti lähettää kohti Maata alle viiden sekunnin radiopulssin. Puhelimen kartta nytkähtää ja palaa ennalleen. Varsovan lähistöllä lentäjä näkee ohjaamon näytöllä lyhyen varoituksen. Itämerellä rahtialuksen automaattiohjaus takeltelee hetken.

Tällaisia näkymättömiä pulsseja on osunut Eurooppaan lokakuusta 2019 lähtien. Viime viikkoon asti niiden alkuperästä ei ollut näyttöä. Tutkijat ovat nyt jäljittäneet häiriöt yksittäisiin venäläisiin sotilassatelliitteihin. Se tekee näkyväksi avaruudesta tehdyn GPS-häirinnän, jota eurooppalaiset turvallisuusinstituutiot eivät ole julkisesti tunnustaneet.

Salaman paikantamista avaruudesta

Tutkimus, "Chasing Lightning," kävi läpi seitsemän vuoden datan 165 GPS-vertailuasemalta. Asemia ylläpitää International GNSS Service, ja aineisto on arkistoitu Nasassa. Texasin yliopiston Todd Humphreysin johtama ryhmä löysi 75 erillistä päivää, joina GPS-signaali putosi äkillisesti ja samanaikaisesti asemilla Huippuvuorilta Espanjaan ja Grönlantiin. Kukin häiriö kesti kolmesta viiteen sekuntia.

Samanaikaisuus ratkaisee. Mikään maassa oleva lähetin, ei edes Venäjän 36 antennin järjestelmä Kaliningradissa, ei peitä kerralla niin laajaa aluetta. Lähteen oli oltava avaruudessa.

Ratkaiseva näyttö saatiin helmikuussa 2026, kun kaksi hyvin herkkää seuranta-asemaa Amsterdamissa ja Trondheimissa tallensi saman pulssin. Signaali saapui Norjaan 139 mikrosekuntia aiemmin. Ajatus on sama kuin ukkosen paikantamisessa kahdesta eri pisteestä: aikaero kertoo, missä salama on voinut iskeä. Kun tulosta verrattiin kaikkiin seurattuihin kiertoradan kohteisiin, vain yksi täsmäsi: Cosmos 2546, venäläinen sotilaallinen ennakkovaroitussatelliitti (arXiv:2606.03673, Boston Globe). Paikannus osui 200 metrin tarkkuuteen. Espanjalainen GMV, joka on Euroopan avaruusjärjestön ESA:n keskeinen Galileo-urakoitsija, teki oman selvityksensä ja päätyi samaan johtopäätökseen.

Signaali noudattaa työaikaa

Häiriö on voimakkaimmillaan 1 577,5 megahertsin taajuudella, lähellä siviili-GPS:n taajuutta. Teho riittää vaimentamaan yhtä aikaa GPS:n, Galileon ja Kiinan BeiDoun, mutta jättää Venäjän oman GLONASS-järjestelmän rauhaan. Tapaukset kasautuvat arkipäiviin ja eurooppalaisiin työaikoihin. Satunnainen tekninen vika ei pidä kalenteria.

Tutkimus on ennakkojulkaisu, eikä sitä ole vielä vertaisarvioitu. Tutkijat myös myöntävät, etteivät he voi vahvistaa tarkoitusperää. Ensimmäinen havaittu tapaus sattui kuitenkin lokakuussa 2019, kuukausi sen jälkeen kun Venäjän ensimmäinen operatiivinen EKS-satelliitti oli päässyt kiertoradalle. EKS on Venäjän ohjushyökkäysten varhaisvaroitusverkko. Ajoitusta on vaikea selittää pois.

Yksi ongelma, kaksi kerrosta

Euroopassa huomio on kohdistunut Kaliningradista tulevaan jatkuvaan maahäirintään, joka voi ohjata drooneja harhaan ja sotkea merenkulkua tuntikausiksi. Avaruudesta tulevat pulssit ovat eri asia ja vaikeampi torjua. Kesäkuun 5. päivänä ukrainalainen meridrooni menetti yhteyden ohjaajiinsa ja räjäytti itsensä Romanian Constanțan satamassa pitkittyneen GPS-häirinnän jälkeen. Avoimen lähdekoodin seurantapalvelut mittasivat edeltävinä tunteina häirinnän nousseen 200 prosenttiin vertailutasosta. Tällainen pitkäkestoinen häiriö tulee maassa olevista lähettimistä.

Viiden sekunnin satelliittipulssit eivät pudota drooneja. Ne tekevät jotakin hiljaisempaa: ne murentavat navigoinnin luotettavuutta koko maanosassa samaan aikaan. EUROCONTROLin elokuun 2024 datan mukaan noin 1 500 lentoa päivässä koki GPS-häiriöitä. Suomessa ilmoitettiin 1 200 tapausta yhdessä vuodessa, kun vuotta aiemmin määrä oli 239. Lentokoneet eivät ole yhden järjestelmän varassa, koska ohjaajat voivat siirtyä inertianavigointiin. Jatkuva ja vaikeasti todennettava heikentyminen silti syö luottamusta järjestelmiin, joiden varassa ovat ajanmittaus, logistiikka ja moderni liikenne.

Yhdeksän vuotta ilman suojaa

Euroopan tärkein vastatoimi, Galileon OSNMA-todennusprotokolla, otettiin käyttöön heinäkuussa 2025. Se varmistaa, että navigointisignaali tulee aidosta satelliitista eikä maassa olevasta huijauslähettimestä. Tässä tapauksessa OSNMA ei auta, koska se torjuu spoofingia eli vääriä signaaleja, ei jammingia eli signaalin vaimentamista.

Varsinainen korjaus on Céleste, suunniteltu matalan kiertoradan satelliittiverkko, jonka signaalit ovat vahvempia ja vaikeampia peittää. ESA laukaisi kaksi koesatelliittia maaliskuussa 2026, ja ne lähettivät ensimmäisen navigointisignaalinsa 8. huhtikuuta. Operatiivista järjestelmää odotetaan noin vuodeksi 2035.

Euroopalle jää siis yhdeksän vuoden aukko ilman tehokasta suojaa avaruudesta tulevaa GPS-häirintää vastaan. Britannia ja Ranska ottavat käyttöön eLorania, suuritehoista maanpäällistä varajärjestelmää, joka kestää avaruusperäistä häirintää. Muualla Euroopassa aikataulua ei ole lyöty lukkoon. Venäjä on vastannut syytöksiin vaatimalla Eurooppaa esittämään "edes jonkinlaista näyttöä". Tutkijat esittivät sen. Nyt ratkaisee, pidetäänkö asiaa tutkimuslöytönä vai infrastruktuurin hätätilana.