Venäjä hakee 500 000 syysrekryyttiä

500 000. Ukrainan kansallisen turvallisuusneuvoston alaisen disinformaation torjuntakeskuksen johtaja Andrii Kovalenko arvioi, että Venäjä saattaa kutsua syksyllä palvelukseen näin monta miestä (RMF24, Liga.net). Lukua ei ole vahvistettu Venäjän asetuksella eikä riippumattomien tiedustelupalvelujen arviolla.

Euroopan kannalta ratkaisevaa ei ole yksittäinen luku. Olennaista on, pystyykö hallitusten yhteinen uhka-arvio muuttumaan yhteiseksi materiaaliseksi vastaukseksi ennen kuin paine kasvaa rintamalla.

Korvaavaa voimaa, ei läpimurtoarmeijaa

Venäjä on vuodesta 2022 osoittanut kykenevänsä tuottamaan sotavoimaa pitkään sotaan. Se on laajentanut joukko-osastoja ja ottanut käyttöön varastoitua kalustoa (War on the Rocks). CSIS:n arvioiden mukaan Venäjän reservijärjestelmältä puuttuu silti ammattimaisia aliupseereita ja nuorempia johtajia, jotka tekisivät nopeasti kootuista miehistä toimintakykyisiä pieniä yksiköitä (CSIS).

Kovalenkon esittämä yksityiskohta kertoo paljon. Osa mobilisoiduista lähetettäisiin rintamalle kahden viikon koulutuksen jälkeen, osa kuukauden kuluttua (Liga.net, RMF24). Tällainen aikataulu tuottaa tappioiden paikkaajia, ei koulutettuja liikkuvan sodankäynnin muodostelmia. Venäjän nykyinen taistelutapa sopii tähän logiikkaan: hajautettuja hyökkäyksiä, lennokkeja, moottoripyöriä ja asemasodan kulutusta (Critical Threats).

Jos 500 000 miehen mobilisaatio toteutuu, se ei loisi uutta suurta hyökkäyskolonnaa. Se kasvattaisi Venäjän vaihtopenkkiä: enemmän täydennyksiä nopeammin, painetta useammassa kohdassa rintamaa ja pidempään jatkuvaa kulutusta Ukrainan ampumatarvikkeille ja ilmapuolustukselle.

Etulinjan valtiot muuttavat arviot hankinnoiksi

Viro ja Romania ovat lähimpänä painetta, ja niiden toiminta näyttää sen. Viron pääministeri Kristen Michal vaati Ukrainan ilma- ja ohjuspuolustuksen vahvistamista ennen syksyä (valitsus.ee). Tallinna allekirjoitti myös lennokkisopimuksen, jonka nojalla se ostaa nykyaikaisia aseita suoraan ukrainalaisilta valmistajilta. Ukraina nähdään näin myös taistelukentällä testattujen järjestelmien toimittajana (ERR).

Romania lukee varoitusta Mustanmeren rajansa kautta. Venäjän iskut Odesaan, Tšornomorskiin ja Izmailiin pitävät uhan maantieteellisesti lähellä (Euronews România). Presidentti Nicușor Danin mukaan päätös Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien ohjusten siirtämisestä Ukrainalle voi tulla viikkojen kuluessa (Jurnalul). Lennokkien torjuntayhteistyötä käsiteltiin hiljattain Kaakkois-Euroopan huippukokouksessa Volodymyr Zelenskyin kanssa, mutta toteutuksen yksityiskohdat ovat yhä niukkoja.

Hankintajarru ja poliittinen kieltäytyminen

Saksa edustaa toista päätä. Berliini suunnittelee oikeita sotilaallisia asioita: pitkän kantaman iskukykyä, ohjuspuolustusta ja ampumatarvikevarastoja. Suunnitelmat tarvitsevat silti parlamentin budjettipäätökset ja toimitusketjut. Kiinnostus Yhdysvaltain Typhon-ohjusjärjestelmään, eli maalta laukaistavien risteilyohjusten laukaisualustaan, edellyttää yhä liittopäivien äänestystä ja vuosien tuotantoaikatauluja (Handelsblatt). Puolustusbudjettiin sisältyy miljardeja ampumatarvikkeisiin, mutta rinnalla kulkee 67 miljardin euron infrastruktuurivaje (Hightech und Blech).

Robert Ficon johtama Slovakia vastaanottaa saman varoituksen ja kieltäytyy toimimasta sen mukaan. Fico vahvisti kirjeessään Naton pääsihteerille Mark Ruttelle, ettei Slovakia osallistu Ukrainan uuteen sotilaalliseen rahoitustukeen (JOJ 24). Naton harjoitukset jatkuvat Slovakian alueella, mutta hallitus torjuu uudet menositoumukset (Denník N).

Latvian presidentti varoitti, että Venäjä voi lisätä provokaatioita Baltian alueella testatakseen Naton yhtenäisyyttä (LRT). Venäjän ei tarvitse saada jokaista pääkaupunkia vaihtamaan puolta. Sille riittää väli, joka jää Viron ukrainalaisilta ostamien lennokkien ja Slovakian rahoituskieltäytymisen väliin.

Jos mobilisaatiovaroitus osuu oikeaan, Euroopan heikkous ei ole uhan tunnistamisessa. Heikkous on muuntamisnopeudessa: siinä, kuinka nopeasti varoitukset muuttuvat torjuntaohjuksiksi, lennokeiksi, ampumatarvikkeiksi ja budjettipäätöksiksi. Rintamaa lähimmät maat käyttävät jo rahaa. Berliinin ja Bratislavan kysymys on, jääkö jälleenvarustautuminen keskipitkän aikavälin hankkeeksi, vaikka kulutussodan kello käy nyt.