Venäjä iskee Latvian 5% vaalirajaan

Latviassa äänestetään 3. lokakuuta 2026. Parlamentin eli Saeiman paikoista kilpailee 14 ehdokaslistaa, ja useat puolueet liikkuvat mielipidemittauksissa lähellä 5 prosentin vaalikynnystä (Saeima, CVK). Juuri tällaisessa vaalissa pienet liikkeet ratkaisevat: muutama tuhat ääntä voi päättää, pääseekö puolue parlamenttiin vai jääkö ulos.

Venäjä työntää Baltian mediaympäristöön vihamielisiä kertomuksia. Julkinen näyttö ei viittaa murrettuihin äänestysjärjestelmiin tai tulosten suoraan manipulointiin. Kyse on vaikeammin mitattavasta vaikutuksesta: yrityksestä rapauttaa luottamusta, jota äänestäjä tarvitsee arvioidakseen puolueita ja uskoakseen vaaliprosessiin.

Venäjän ulkoministeriö on levittänyt väitteitä, joiden mukaan Baltian maat valmistelisivat venäjänkielisten "massakarkotuksia". Liettua, Latvia ja Viro vastasivat yhteisellä diplomaattisella protestilla ja torjuivat väitteet sepitettyinä (Lrytas, Labdien.lv). Viro kutsui erikseen Venäjän edustajan puhutteluun saman kampanjan vuoksi (ERR Estonia).

Latvialaisessa keskustelussa itse äänestämistä käsitellään jo turvallisuuskysymyksenä. Disinformaatio voi lisätä välinpitämättömyyttä, epäluuloa instituutioita kohtaan ja epäilyä siitä, onko vaalikampanja ylipäätään reilu (IR). Tavoitteena ei tarvitse olla vaalituloksen kääntäminen. Riittää, että tarpeeksi moni jää kotiin tai suhtautuu tulokseen epäillen. Sirpaleisessa puoluekentässä pienet muutokset äänestysaktiivisuudessa voivat ratkaista vaalikynnyksen kohtalon.

Ihmiset ja verkostot, eivät vain iskulauseet

Julkinen aineisto viittaa myös järjestettyyn toimintaan kertomusten taustalla. Latvian turvallisuuspalvelu VDD on pyytänyt syyttäjiä nostamaan syytteet neljää henkilöä vastaan. Heidän epäillään keränneen tiedustelutietoa Venäjän hyväksi Kremlin-mielisen "Baltian antifasistit" -verkoston kautta (VDD Latvia).

Liettuassa TV3 kertoi, että värvääjät tarjosivat rahaa videomateriaalista Pabradėn sotilasharjoitusalueen läheltä. Materiaalia olisi voitu myöhemmin käyttää "todisteena" siitä, että alueelta olisi lähetetty drooneja kohti Venäjää (TV3).

Kaava on johdonmukainen. Ensin rakennetaan epäilyä vähemmistöjen oikeuksista ja sotilaallisista aikeista. Sen jälkeen annetaan demokraattisten yhteiskuntien riidellä asiasta vaalipaineen alla. Puolan valtiollinen uutistoimisto on kuvannut samantapaisia menetelmiä toisella Naton rajalla: tekoälyllä tuotettuja TikTok-kuvia ja puolustusmenoja vastaan suunnattuja kertomuksia Ankaran huippukokouksen alla (PAP).

Useat maat tunnistavat saman venäläisen paineen. Latvia on silti erityistapaus, koska vaikuttaminen osuu parlamenttivaaliin, jossa puoluekenttä on hajallaan ja vaalikynnys tekee pienistä äänimääristä poliittisesti suuria.

Missä työkalut toimivat ja missä eivät

Eurooppa on rakentanut vuoden 2022 jälkeen useita vastatoimia. EU:n digipalvelusäädös DSA velvoittaa suuret alustat arvioimaan vaaleihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun kohdistuvia riskejä ja antaa Euroopan komissiolle valvontavaltaa systeemisiin uhkiin (DSA). EU on kieltänyt RT:n ja Sputnikin lähetykset (Council Regulation 2022/350). Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus sijaitsee Riiassa (NATO StratCom COE).

Nämä keinot toimivat, kun kohde voidaan tunnistaa. Alustoja voidaan painostaa DSA:n nojalla. Lähetystoimintaa voidaan kieltää neuvoston asetuksella. Vakoilusta voidaan nostaa syytteitä, kuten VDD:n tapaus osoittaa.

Heikoin kohta on kaikki näiden väliin jäävä: salatut kanavat, kloonatut uutissivustot, puoliyksityiset some-ryhmät ja välikäsien kautta maksetut toimijat. Niiden yhteys toimeksiantajaan on vaikea osoittaa, ja niihin on vielä vaikeampi puuttua ennen vaalipäivää. Tiedustelullisen operaation ensimmäinen oikeudellinen käsittely jää yhä kansallisille viranomaisille. Ne toimivat tutkinnan, eivät vaalikampanjan aikataulussa.

Mitä äänestäjille vielä kuuluu

Julkisessa aineistossa on diplomaattisia protesteja, turvallisuuspalvelujen varoituksia ja media-analyysejä. Siitä puuttuu alustojen forensinen raportti siitä, mitkä verkostot levittivät kertomuksia ja kuinka moni ne näki. Siitä puuttuu myös näyttö siitä, muuttuivatko äänestäjien asenteet.

Venäjän kertomusten keskiöön nostetut ihmiset, Latvian ja Viron venäjänkieliset asukkaat, ovat suurelta osin poissa julkisesta keskustelusta, jossa väitetään heidän olevan vainon kohteena.

Uhka on uskottava, ja viranomaisten huoli on perusteltu. Ennen 3. lokakuuta kolmelta toimijalta tarvitaan silti täsmällisempää tietoa. VDD voi julkaista uhkanäyttöä vaarantamatta keskeneräisiä tutkintoja. DSA:n piirissä toimivat alustat voivat kertoa, kuinka laajasti Latvian äänestäjiin kohdistettuja koordinoituja kampanjoita levitettiin ja mitä niille tehtiin. Euroopan komissio voi sanoa julkisesti, käytetäänkö DSA:n vaalien eheyttä koskevia välineitä.

Varoitukset ilman julkista näyttöä kantavat oman riskinsä. Ne voivat muuttua juuri siksi, mitä niiden pitäisi torjua: uudeksi syyksi epäillä instituutioita.