Venäjä varoittaa ulkomaalaisia, Tšekki jää Kiovaan

Venäjän ulkoministeriö varoitti 3. lokakuuta ulkomaalaisia, myös diplomaattista henkilökuntaa, oleskelemasta Ukrainassa tai matkustamasta maahan. Samalla se lupasi jatkaa ”laajamittaisia vastaiskuja” Kiovaan ja muihin kaupunkeihin (TASS, Reuters). Varoitus annettiin viikolla, jolloin venäläisdroonit iskivät kahteen Kiovan Dnipro-joen ylittävään siltaan (Kyiv Independent, CityNews/AP). Moskova voi antaa varoituksia. Hallitukset, joiden henkilöstöä on Kiovassa, päättävät itse, jäävätkö työntekijät kaupunkiin.

Mitä Moskova sanoi

Osa otsikoista kertoi Venäjän kehottaneen diplomaatteja lähtemään Kiovasta (Polskie Radio). Uusi varoitus koski koko Ukrainaa. Kiova mainittiin kohdassa, jossa muistutettiin Moskovan aiemmin kehottaneen ulkomaalaisia ja diplomaatteja lähtemään kaupungista (Reuters).

Ulkoministeriö esitti viestin vanhan kannan toistona. Se viittasi omaan 25. toukokuuta antamaansa lausuntoon ja varaministeri Mihail Galuzinin kaksi päivää myöhemmin pitämään tiedotustilaisuuteen (TASS). Lauantain teksti ei siis käynnistänyt uutta linjaa.

Ulkoministeriön verkkosivuilla julkaistua lausuntoa ei allekirjoittanut nimetty virkamies. Sen mukaan Venäjä iskee ”sotilaskohteisiin” vastauksena Ukrainan iskuihin venäläisiä siviilejä vastaan (Interfax). Lausunnossa ei mainittu päivää, asetta tai kohdetta. Tässä viitatuissa uutisissa ei vahvisteta, että kohteet olisivat olleet sotilaallisia.

Ulkoministeriön alkuperäissivua ei saatu avattua. Siksi lausunnon tarkka julkaisuajankohta ja sen suhde lauantain iskuun jäivät epäselviksi.

Sillat iskujen kohteena

Iskut muuttivat jo Kiovan arkea. Venäläisdroonit iskivät Eteläsiltaan toistuvasti 1. lokakuuta alkaen. Sillalla kulkee kuusi autokaistaa ja vihreä metrolinja Dnipro-joen yli (Yle).

Sillan sulkeminen ohjasi busseja ja autoja kaupungin muille silloille. Pormestari Vitali Klitško kuvasi tilannetta vakavaksi, kuten aiemmassa jutussamme kerrottiin (To Brief).

Lauantaiaamuna osui toinen ylityspaikka, Pohjoissilta. Isku vaurioitti ajorataa ja johdinautojen ajolankoja (CityNews/AP). Kiovan eri puoliskot yhdistäviin siltoihin kohdistuvat iskut kuormittavat työmatkaliikennettä riippumatta siitä, mitä Moskova kertoo tavoittelevansa.

Päätöksen tekee kukin hallitus

Moskova ei voi määrätä ulkomaista suurlähetystöä lähtemään Ukrainasta. Jokainen diplomaatteja lähettävä hallitus päättää, jääkö sen henkilöstö Kiovaan, siirtyykö muualle vai supistaako edustusto toimintaansa. Euroopan pääkaupungeille ratkaisevaa on, kuinka paljon iskut uhkaavat niiden henkilöstöä. Venäjän näkemys siitä, missä tämän pitäisi olla, ei ratkaise asiaa.

Tšekin hallitus on kertonut kantansa julkisesti. Ulkoministeriön tiedottaja Adam Čörgő sanoi, että edustuston työntekijät pysyvät Kiovassa, ja kuvasi Venäjän varoituksia vanhaksi asiaksi. Mahdollisista lisätoimista päätetään ministeriön sisäisten kriisimenettelyjen mukaan (Novinky).

Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Heorhii Tykhyi kertoi varoitusta edeltävänä päivänä, ettei yksikään ulkomainen edustusto ollut ilmoittanut Ukrainalle suunnitelmasta siirtää toimintaansa muualle (ZN.ua). Lausunto annettiin ennen Moskovan viestiä, joten siitä ei voi päätellä, miten edustustot reagoivat siihen.

Romanialaisista, ranskalaisista ja unkarilaisista lähteistä ei löytynyt tietoa hallitusten uusista julkisista päätöksistä. EU:n edustusto Kiovassa ei ole myöskään tiedottanut asiasta. Hiljaisuus ei osoita, etteikö edustustoissa olisi voitu muuttaa toimintaa. Yksikään näistä hallituksista ei ole kertonut muutoksista julkisesti.

Varoitus toisti Moskovan toukokuussa esittämän kannan. Se ei sulkenut yhtään suurlähetystöä eikä muuttanut sitä, kuka päätöksistä vastaa. Tällä viikolla muuttui tilanne paikan päällä: droonit vaurioittivat Kiovaa yhdistäviä siltoja, ja kaupungin liikenne joutui kiertoreiteille. Toistaiseksi ainoa julkisuudessa dokumentoitu eurooppalainen vastaus on Prahasta: Tšekki pitää diplomaattinsa Kiovassa.