Venäjän sotalaivat suojaavat varjotankkereita Itämerellä

Venäläinen hävittäjä ankkuroi Saksan Fehmarnin edustalla. Risteilyohjuksin aseistetut korvetit saattavat pakotelistattuja öljytankkereita Suomenlahdella. Viron merivoimien komentajan mukaan alusten pysäyttäminen on käynyt liian vaaralliseksi. Itämerellä, jonka rannat ovat nyt lähes kokonaan Naton hallussa, Venäjä on kääntänyt pelotteen suunnan: sen sotalaivat suojaavat tankkerilaivastoa, jota EU-pakotteiden pitäisi kuristaa. Euroopan merivoimat väistävät, koska vaihtoehto olisi suora yhteenotto.

Mikä saatot käynnisti

Kiistan keskellä on Venäjän "varjolaivasto": vanhoja tankkereita, jotka kulkevat mukavuuslippujen alla ja vievät venäläistä öljyä lännen hintakattojen ohi. EU on lisännyt satoja tällaisia aluksia pakotelistoilleen peräkkäisissä pakotepaketeissa (Ashurst). Aluksen nimeäminen listalle ja sen pysäyttäminen merellä ovat eri asioita.

Käänne tuli joulukuussa 2024, kun Suomen viranomaiset ottivat Suomenlahdella haltuun tankkeri Eagle S:n. Alusta epäiltiin merenalaisten kaapelien vahingoittamisesta (ACLED). Pohjoismaa oli käyttänyt konkreettista toimivaltaa varjolaivaston alukseen. Venäjä vastasi sotilaallisella läsnäololla. Kesäkuussa 2025 korvetti Boiky saattoi pakotelistattuja tankkereita Englannin kanaalin läpi (Naval News). Keväällä 2026 Suomenlahdella oli pysyvästi kahdesta kolmeen venäläistä sota-alusta. Viron merivoimien komentaja Ivo Vark sanoi, että varjolaivaston alusten pidättämisen riski on nyt "liian korkea" (Kyiv Independent).

Saksan edustalla hävittäjä Severomorsk asettui toukokuun alussa Fehmarnin lähelle. Berliini lähetti vastaukseksi tiedustelualus Osten, joka liikkui transponderi pois päältä. Saksan puolustusministeriö kuvasi Moskovan tarkoitusta suoraan: Venäjä haluaa "valvoa ja turvata omaa varjolaivastoaan" (NDR, Der Spiegel).

Ruotsi toimii eri tavalla. Sen rannikkovartiosto on maaliskuusta lähtien tarkastanut varjolaivaston aluksia Trelleborgin lähellä ja käyttänyt perusteena meriturvallisuuslakia, ei pakotteita (SVT). Ruotsi tekee tarkastukset kaukana Venäjän merivoimien partioista. Maantiede on tässä hiljainen mutta ratkaiseva yksityiskohta.

Listan ja lain väli

Varjolaivasto paljastaa aukon Euroopan turvallisuusjärjestelmässä. EU voi nimetä aluksia pakotelistoille ja kieltää satamakäynnit. Naton Baltic Sentry -operaatio valvoo merenalaista infrastruktuuria. EMSA, EU:n meriturvallisuusvirasto, tuottaa satelliittivalvontaa. Mikään näistä ei voi nousta alukseen.

Toimivalta kuuluu kansallisille rannikkovartiostoille. Ne toimivat YK:n merioikeusyleissopimuksen eli UNCLOSin pohjalta, eikä sopimus tunne "pakotelistattua alusta" pysäyttämisperusteena. Euroopan valtiot ovat siksi käyttäneet muita perusteita, kuten väärää lippuvaltiota tai turvallisuuspuutteita. Venäjä on jo kaventamassa tätä mahdollisuutta rekisteröimällä varjolaivaston tankkereita Venäjän lipun alle. Silloin peruste "valtiottomasta aluksesta" katoaa, ja moni tarkastus nojaa juuri siihen (ACLED).

Kolme maata käyttää vetoa

Itämeren ja Pohjoismaiden ulkoministerit allekirjoittivat toukokuun lopussa Sopot-julistuksen, jossa vaaditaan "päättäväisiä toimia", myös meripalvelujen täyskieltoa Venäjän energia viennille (Polish MFA). Kovin keino olisi EU:n täyskielto vakuutuksille, kuljetuksille ja huollolle, jotka liittyvät venäläistä öljyä kuljettaviin aluksiin. Sen ovat estäneet Kreikka, Kypros ja Malta, joiden varustamoilla on asiassa suora taloudellinen intressi (Greek Reporter).

EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätökset vaativat yksimielisyyttä. Yksi jäsenmaa voi siis estää päätöksen. Uusin pakotepaketti loi oikeudellisen kehyksen kiellolle, mutta sen käyttöönotto sidottiin "yksimieliseen sopuun". Käytännössä päätös siirrettiin avoimeksi ajaksi. Komissio aikoo tuoda asian uudelleen seuraavaan pakotepakettiin, jota odotetaan kesäkuun lopulla. Vahvistettua näyttöä ei ole siitä, että estävä kolmikko olisi muuttanut kantaansa.

Järvi, jossa on aukko

EU:n pakotteet rakennettiin muuttamaan kaupallisia kannustimia: vakuutukset ja satamapääsy pois, kiertäminen kannattamattomaksi. Mallia ei suunniteltu tilanteeseen, jossa sotalaivat saattavat pakotelistattuja tankkereita liittolaisten vesillä. Nato valvoo, mutta ei toimeenpane pakotelakia. EU nimeää aluksia, mutta ei pysäytä niitä. Rannikkovartiostot voivat pysäyttää, mutta vastassa voi olla aseistettu yhteenotto. Atlantic Councilin arvion mukaan Nato ei Suomen ja Ruotsin liittymisen jälkeisestä tavanomaisesta ylivoimastaan huolimatta vieläkään pysty torjumaan uhkia, jotka jäävät juuri avoimen sodan kynnyksen alle (Atlantic Council).

Itämerestä piti tulla Naton sisämeri. EU:n pakotejärjestelmän uskottavuus ratkaistaan nyt vesirajassa: jääkö se paperilla toimivaksi oikeudelliseksi kehykseksi vai saadaanko siitä toimeenpantava järjestelmä ennen kuin Venäjän saattokäytännöstä tulee pysyvä.