Venäjän drooni iski Chernobylin ydinjätevarastoon

Venäläinen Shahed-drooni osui 7. kesäkuuta kello 2.10 Ukrainan käytetyn ydinpolttoaineen keskitetyn varaston vastaanottorakennukseen Tšernobylin sulkuvyöhykkeellä. Varastossa säilytetään Ukrainan ydinreaktoreissa käytettyä polttoainetta. Säteilyä ei vapautunut, ja pieni tulipalo sammutettiin tunnin kuluessa. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi kuvasi iskua "syvästi huolestuttavaksi" ja huomautti, että ydinmateriaalia oli varastoituna "vain metrien päässä hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta rakennuksesta" (Infobae). Puola nosti hävittäjiä ilmaan, koska sen asevoimat käsittelivät tapahtumaa todellisena uhkana. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus ei kuitenkaan anna osumakohteelle erillistä suojaa.

Mihin drooni ei osunut

Iskun saanut rakennus on logistinen vastaanottohalli. Sinne polttoainesäiliöt tuodaan ennen siirtämistä varsinaisiin varastoholveihin. Ukrainan ydinvoimayhtiö Energoatom vahvisti, ettei hallissa ollut käytettyä ydinpolttoainetta iskuhetkellä. Puolan säteilymittarit eivät havainneet muutoksia taustasäteilyssä. Työntekijöitä ei loukkaantunut.

Auki jää, kuinka lähelle varastoitua ydinmateriaalia räjähdys osui. Grossi puhui metreistä, mutta riippumatonta mittaustietoa ei ole julkaistu. IAEA lähetti tarkastusryhmän paikalle. Sen havaintoja ei ollut julkistettu 8. kesäkuuta mennessä. Riskinarvio muuttuu olennaisesti sen mukaan, oliko räjähdyspaikka viiden vai sadan metrin päässä suljetuista käytetyn polttoaineen säiliöistä. Vain tarkastajat voivat vahvistaa etäisyyden.

Vuodesta 1977 odottanut oikeudellinen aukko

Sodan oikeussäännöissä on yksi ydinlaitoksia koskeva erityissääntö. Geneven sopimusten I lisäpöytäkirjan 56 artikla vuodelta 1977 suojaa hyökkäyksiltä "ydinsähköä tuottavia laitoksia". Käytetyn ydinpolttoaineen varasto ei tuota sähköä. Sopimustekstin perusteella se jää artiklan ulkopuolelle.

Toinen asiaan liittyvä kansainvälinen sopimus, ydinaineiden fyysistä suojelua koskeva yleissopimus, rajaa aseelliset konfliktit nimenomaisesti soveltamisalansa ulkopuolelle.

Se jättää suuren osan ydinpolttoaineketjusta ilman erityistä sodanaikaista suojaa. Rikastuslaitokset, tutkimusreaktorit ja käytetyn polttoaineen varastot eivät kuulu sitovan sotaoikeudellisen kilven piiriin. Aukko ei koske vain Ukrainaa. EU-mailla on omia käytetyn polttoaineen varastoja, jälleenkäsittelylaitoksia ja tutkimusreaktoreita. Jos ei-reaktorikäytössä olevien ydinlaitosten iskemistä ei kielletä erikseen, syntyy ennakkotapaus seuraavia konflikteja varten.

56 artiklan 6 kohta kehottaa valtioita tekemään lisäsopimuksia ydinmateriaalia sisältävien laitosten suojaamiseksi. Kohta on ollut käytännössä lepotilassa sopimuksen voimaantulosta asti. Mikään valtio, EU-toimielin tai kansainvälinen järjestö ei ole vienyt sitä eteenpäin.

Paine käsitellä asiaa kasvaa. Drooni putosi Tšernobylin sulkuvyöhykkeelle 8. toukokuuta ja sytytti laajan metsäpalon. Nyt drooni räjähti käytetyn ydinpolttoaineen varastokompleksin sisäpuolella. Tapahtumat lähestyvät kerta kerralta varsinaista ydinmateriaalia.

Mitä IAEA voi tehdä ja mitä se ei voi

Isku tapahtui päivää ennen kuin IAEA:n hallintoneuvosto, järjestön 35 jäsenen päätöksentekoelin, kokoontui Wienissä. Ukraina pyysi asian lisäämistä kokouksen asialistalle.

Hallintoneuvoston keinot ovat rakenteellisesti rajalliset. IAEA ei voi määrätä pakotteita. Se voi dokumentoida, tuomita ja viedä asioita YK:n turvallisuusneuvostoon, jossa Venäjällä on veto-oikeus. Grossin vuonna 2022 esittelemät "ydinturvallisuuden seitsemän välttämätöntä pilaria" asettavat periaatteita ydinlaitosten suojaamiseksi konflikteissa, mutta ne eivät ole sitovaa oikeutta.

Puolan reaktio paljastaa eron siinä, miten Euroopan järjestelmät käsittelevät tällaisen tapahtuman. Puolan asevoimat arvioivat iskun mahdolliseksi sotilaalliseksi uhaksi ja lähettivät hävittäjiä ilmaan. EU:n rajat ylittävät ydinhälytysjärjestelmät taas rakennettiin vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuuden jälkeen tilanteisiin, joissa säteilylukemat nousevat. Nyt lukemat pysyivät normaaleina. Järjestelmä toimi niin kuin sen pitikin. Sitä ei ole rakennettu tilanteeseen, jossa ase räjähtää ydinmateriaalikompleksin sisällä ilman säteilypäästöä.

IAEA:n tarkastusraportti voi nostaa kysymyksen avoimeksi: Euroopan ydinhätävalmius olettaa, että vaara näkyy säteilynä. Drooni, joka osuu metrien päähän käytetystä polttoaineesta ilman päästöä, jää luokkaan, jota järjestelmä ei tunnista.

Hallintoneuvoston kokouksen lopputulos ei ole vielä julkinen. Yksikään EU-maa ei ole ilmoittanut haluavansa vedota 56 artiklan 6 kohtaan. Ydinlaitosten laajempaa suojaa koskeva sopimuskohta on ollut olemassa vuodesta 1977. Yksikään hallitus ei ole käyttänyt sitä.