Venäläiskaasun tuonti kasvaa yhä

Tanskan Fynin saarella toimiva Fayard-telakka huoltaa ja kuivatelakoi aluksia, jotka kuljettavat venäläistä nesteytettyä maakaasua. EU-oikeus ei kiellä tätä. Telakka tarkistaa alukset pakotelistoilta ja kieltäytyy huoltamasta listattuja aluksia (WirtschaftsWoche). Tanskan pääministeri on kutsunut tilannetta "käsittämättömäksi", mutta nykyisillä säännöillä hänellä ei ole keinoa estää toimintaa ennen kuin EU-lainsäädäntö muuttuu.

Tapaus näyttää, missä Euroopan energiapakotteiden raja kulkee: poliittinen tavoite on selvä, mutta oikeudellinen kielto on kapeampi. Venäjän osuus EU:n LNG-tuonnista oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä yhä 17,3 % (Eurostat). Tuonti kasvoi alkuvuonna 11 % vuodentakaisesta ja nousi ACERin, EU:n energia-alan sääntelyviraston, seurannan mukaan vielä 17 % sen jälkeen, kun uudet rajoitukset tulivat voimaan maaliskuussa (Euronews). EU:n virallinen linja on venäläisestä kaasusta irtautuminen. Toteutuneet määrät kulkevat toiseen suuntaan.

Miksi alasajo päästää lisää kaasua läpi

LNG eli nesteytetty maakaasu on kaasua, joka jäähdytetään nesteeksi merikuljetusta varten. Se ei liiku vain ostosopimuksen varassa, vaan tarvitsee pitkän palveluketjun: tankkerit, kuivatelakoinnin, runkokorjaukset, satamakäynnit, vakuutukset, terminaalivarastot ja uudelleenkaasutuksen, jossa neste muutetaan takaisin putkiverkkoon syötettäväksi kaasuksi.

EU:n 14. pakotepaketti, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2024, sulki tästä ketjusta yhden osan. Se kielsi EU-terminaaleja jälleenlastaamasta venäläistä LNG:tä kuljetettavaksi unionin ulkopuolelle (Council of the EU). Se ei kieltänyt Euroopan omaan kulutukseen ostettua venäläistä LNG:tä eikä puuttunut alusten huoltopalveluihin (EEAS).

Uudet venäläisen kaasun sopimukset kiellettiin maaliskuusta 2026 alkaen. Ennen kieltoa tehdyt sopimukset saavat kuitenkin jatkua tiukempiin vuoden 2027 määräaikoihin saakka, eikä täyttä tuontikieltoa odoteta ennen tammikuuta (Euronews). Siirtymäaika selittää osan tuonnin kasvusta. Ostajilla, joilla on voimassa olevia sopimuksia, on kannustin ottaa toimitukset vastaan niin kauan kuin reitti on laillinen. Osa voi myös kasvattaa varastojaan ennen määräajan umpeutumista. Fayard ei myy kaasua vaan alushuoltoa. Se toimii kohdassa, jonka EU-laki on jättänyt auki.

Aukkoja on useassa paikassa

Fayard ei ole yksittäistapaus. Belgian Zeebruggen terminaali, jota operoi Fluxys, tarjoaa varastointia, lastausta ja uudelleenkaasutusta. Näitä palveluja voidaan käyttää venäläiseen LNG:hen, joka tulee EU:n omaan kulutukseen eli juuri siihen reittiin, jonka pakotteet jättivät voimaan (Fluxys, Council of the EU). Telakka pitää tankkerin liikennekelpoisena. Terminaali muuttaa lastin käyttökelpoiseksi kaasuksi. Kumpikaan toiminto ei nykyisellään osu pakotteiden ytimeen.

Poliittinen jakolinja seuraa kaupallisia etuja. Ranska on Euroopan suurin LNG:n sisääntulomaa: vuonna 2025 sen LNG-tuonti oli 249 TWh, mikä kattoi 56 % maan kaasunsaannista, kertoo Les Énergies Renouvelables. TotalEnergiesillä on Venäjän Jamalin LNG-hankkeen kanssa ostosopimus, joka jatkuu vuoteen 2032 (Executive Digest). Espanjalla on kuusi uudelleenkaasutuslaitosta ja EU:n suurin LNG:n vastaanottokapasiteetti. Sen satamaoperaattorit ovat varoittaneet julkisesti, että nopea kielto voisi nostaa hintoja ja lisätä riippuvuutta yhdysvaltalaisista toimittajista (upday Spain).

Ranskalla ja Espanjalla on taloudellinen syy suosia hitaampaa aikataulua. Baltian maat ajavat päinvastaista linjaa: niiden mukaan jäljellä oleva tuonti rahoittaa yhä Venäjän sotataloutta, joten täyskieltoa pitäisi nopeuttaa (english.nv.ua).

Brysselillä on kuusi kuukautta aikaa ennen tammikuun 2027 määräaikaa. Ratkaisevaa ei ole seuraava poliittinen julistus vaan sääntöjen sisältö: poistetaanko vanhojen sopimusten poikkeus aiemmin, asetetaanko terminaalioperaattoreille uusia velvoitteita venäläisen kaasun lasteista ja saako tanskalainen telakka Fynin saarella edelleen huoltaa tankkereita, jotka kuljettavat niitä.