Venäjän ohjukset katkaisivat Ukrainan teräsketjun

Venäjän ballistiset ohjukset iskivät elo–syyskuussa 2026 kolmeen terästehtaaseen, jotka olivat hiljattain vastanneet arviolta 90 prosentista Ukrainan terästuotantoa (Hromadske). Kaikki kolme keskeyttivät tuotantonsa. Välittömät menetykset ovat ukrainalaisia: vientitulot ja työpaikat vähenevät, ja jo ulkoisen tuen varassa toimiva sotatalous saa uuden iskun. Laajemmasta teräspulasta Euroopassa on toistaiseksi vähän näyttöä, mutta yksittäiset ostajat ovat jo vaikeuksissa.

Mitä ohjukset rikkoivat

Tehtaat ovat Zaporizhstal ja Kamet Steel, jotka molemmat kuuluvat Ukrainan suurimmalle teräsyhtiölle Metinvestille, sekä maailman toiseksi suurimpaan teräskonserniin kuuluva ArcelorMittal Kryvyi Rih. Kaikkiin kolmeen iskettiin toistuvasti noin viiden viikon aikana. Jokaisella tehtaalla kuoli työntekijöitä. Metinvestin mukaan Zaporizhstaliin osui yhden kuukauden aikana 17 ballistista ohjusta, ja yhtiön operatiivinen johtaja kuvasi tuotantoketjua käytännössä katkenneeksi (Interfax-Ukraine). ArcelorMittal kertoi keskeyttäneensä perusteollisuutensa sen jälkeen, kun Venäjä iski kahdesti yhtiön raudantuotantoon (ArcelorMittal, UNN).

Terästehdas toimii vain, jos uunit, sähkö, happilaitteisto ja tehtaan sisäinen rautatieverkko pelaavat yhteen. Yhden yhteyden tuhoaminen voi pysäyttää tuotannon, vaikka itse masuuni säilyisi. ArcelorMittalilla osa yksiköistä jatkoi yhtiön mukaan toimintaansa vähimmäistasolla, mutta pääasiallinen tuotantoketju katkesi. Ohjukset eivät tuhonneet tehtaita kokonaan. Ne irrottivat niiden osat toisistaan.

Kuinka paljon terästä Ukrainassa vielä tuotetaan

Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukraina tuotti noin 21,4 miljoonaa tonnia raakaterästä vuodessa (World Steel Association). Kun Venäjä valtasi Mariupolin ja sen suuret Azovstalin ja Iljitšin tehtaat, tuotanto romahti Ukrainan terästeollisuusliitto Ukrmetpromin mukaan noin 7,4 miljoonaan tonniin vuonna 2025 (LIGA). Nyt pysäytetyt kolme tehdasta muodostivat suurimman osan jäljelle jääneestä kapasiteetista.

Vahingot näkyvät jo virallisissa tilastoissa. Raakateräksen tuotanto putosi elokuussa 277 000 tonniin, mikä oli 57,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Masuuneissa syntyvän harkkoraudan tuotanto väheni 65,6 prosenttia. Luku vastaa tuotannon häiriöitä juuri uunivaiheessa (LIGA). Zaporizhstalin ja Kamet Steelin noin 16 500 työntekijää joutuvat lyhennettyihin työvuoroihin tai lomautetuiksi (Interfax-Ukraine).

Teräs on Ukrainan suurimpia vientituotteita ja ulkomaanvaluutan lähde. Dollareilla ja euroilla maa maksaa tarvitsemansa tuonnin. Kun valtaosa tuotannosta on pysähdyksissä, vientitulot pienenevät tilanteessa, jossa Ukraina tarvitsee ulkoista rahoitusta taloutensa ylläpitämiseen.

Missä vaikutukset tuntuvat Euroopassa

Ukraina ei ole koko EU:n mittakaavassa merkittävä terästoimittaja. Teollisuusarvioiden mukaan Ukrainasta vietiin unioniin viime vuosina noin 2,2–2,6 miljoonaa tonnia terästä (GMK Center, The Gaze). Määrä on pieni osa EU:n kokonaiskulutuksesta. Häiriö ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti.

Romanialla on selkein dokumentoitu riippuvuus ukrainalaisesta teräksestä. Zaporizhstal toimitti kuumavalssattua levyterästä eli leveiksi nauhoiksi valssattua terästä, jota käytetään esimerkiksi putkissa, ajoneuvoissa ja rakentamisessa, Metinvestin Iașissa sijaitsevalle putkitehtaalle. Toimitusmäärän oli määrä nousta tänä vuonna arviolta 180 000 tonniin (Economica.net). Nyt toimitusketju on poikki. Muista EU-maista ja unionin teräshinnoista ei ole vielä mahdollista sanoa samaa: vaikutus riippuu varastoista, korvaavista toimittajista ja terästuotteesta.

Korjaukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi

Kamet Steel on tiettävästi käynnistänyt yhden masuunin uudelleen (S&P Global). Korjaaminen on teknisesti mahdollista. Metinvest on kunnostanut masuuneja sotaoloissa myös aiemmin. Toistuvat iskut muuttavat kuitenkin laskelmaa: tällä viikolla vaihdettu muuntaja tai happiyksikkö voidaan tuhota ensi viikolla.

Venäjän ei tarvitse tuhota jokaista masuunia. Tuotanto voidaan pitää pysähdyksissä iskemällä niitä yhdistäviin järjestelmiin. Silloin tehtaat joudutaan sulkemaan toistuvasti, ja jokainen korjaus on veto seuraavaa ohjusta vastaan. Iskut ovat pysäyttäneet tehtaita, joiden arvioidaan muodostaneen suurimman osan Ukrainan nykyisestä terästuotannosta, vaikka vastaavaa tuotantokapasiteettia ei ole tuhottu. Välittömät menetykset ovat ukrainalaisia. Euroopan kannalta ratkaisevaa on, kuinka pitkään pysähdys jatkuu ja löytyykö toimitusketjuille, ensin Romanialle, korvaavia vaihtoehtoja.