Rutte vaatii 5 % puolustuslinjaa

Mark Rutten viesti Ankaran Nato-huippukokouksessa oli yksinkertainen: jäsenmaiden on näytettävä, mistä rahat tulevat ja mitä niillä saadaan. Naton pääsihteeri vaatii eurooppalaisilta liittolaisilta "selkeitä, konkreettisia ja uskottavia" kansallisia suunnitelmia siitä, miten puolustus- ja turvallisuusmenot nostetaan 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä (AP, NATO).

Tavoite jakautuu kahteen osaan. Varsinaisiin puolustusmenoihin pitäisi käyttää 3,5 prosenttia BKT:stä. Lisäksi 1,5 prosenttia menisi yhteiskunnan kriisinkestävyyteen eli teihin, siltoihin, kyberturvaan ja energiainfrastruktuuriin, jotka tukevat puolustusta. Nato ei enää pyydä hallituksia vain hyväksymään lukua. Se pyytää niitä osoittamaan, miten prosentit muuttuvat panssarivaunuiksi, ammuksiksi ja käyttökelpoisiksi joukoiksi. Monelta maalta uskottava polku puuttuu yhä.

Espanja sanoo ääneen sen, minkä moni kiertää

Espanja teki hiljaisesta ongelmasta näkyvän. Pääministeri Pedro Sánchez puolusti maan noin 2,1 prosentin BKT-tasoa eikä sitoutunut 5 prosenttiin (El Mundo). Ulkoministeri José Manuel Albares oli jo toukokuussa perustellut, että Madrid täyttää velvoitteensa ilman otsikkoluvun saavuttamista (Infobae). Espanjasta tuli kokouksen näkyvin vastarannan maa. Samalla se tekee avoimesti sen, mitä moni muu tekee pidemmillä aikatauluilla tai laveammalla kirjanpidolla.

Kiista näyttää Naton rajan. BKT-tavoitteet ovat huippukokousten poliittisia sitoumuksia, eivät perussopimuksen velvoitteita. Heikosta suunnitelmasta ei seuraa automaattista sanktiota (Defence Priorities, Reuters/The Star). Rutten vaatimus on poliittisesti painava, mutta oikeudellisesti pehmeämpi kuin EU:n finanssisäännöt.

Saksa yrittää tehdä mallin

Saksa tarjoaa lähimmän esimerkin uskottavasta suunnitelmasta. Liittokansleri Friedrich Merz ja puolustusministeri Boris Pistorius ovat kytkeneet 3,5 prosentin tavoitteen hankintauudistukseen ja uuteen lakiin, joka nopeuttaisi sotilaallisesti tärkeän liikenneinfrastruktuurin rakentamista. Tavoitteena on täysi valmius vuoteen 2029 mennessä (BMVg). Vuoden 2027 budjettiluonnoksessa puolustusmenoihin varataan 109,7 mrd. euroa, ja mukana on 4 mrd. euroa liikenneinvestointeja (Morgenpost). Rutte tuki Saksan linjaa ja sanoi Berliinin olevan "oikealla tiellä" (NATO).

Heikot kohdat eivät silti katoa. Osa Saksan menotasosta syntyy infrastruktuurirahoista eikä suorista asehankinnoista (taz). Pistorius on myöntänyt, että Saksa jatkaa yhdysvaltalaisten aseiden ostamista samalla kun se yrittää vähentää toimittajariippuvuutta. Euroopan puolustusteollisuudella ei myöskään ole tuotantolinjoja, jotka vetäisivät näin nopean rahavirran. Ammuksissa, ilmatorjuntajärjestelmissä ja panssaroiduissa ajoneuvoissa toimitusjonot mitataan vuosissa.

Kirjanpidon pakotie

Kriisinkestävyyden 1,5 prosentin kori on valvonnan kannalta löysin osa. Tiet ja energiaverkot voivat aidosti palvella puolustusta. Ne voivat myös olla uudelleen nimettyä julkista menoa, ellei Nato tarkasta, mitä rahalla todella saadaan (CEPA, ProtoThema).

Italia näyttää, missä budjettiraja tulee vastaan. Rooman vuoden 2025 suunnitelma pitää nettolainanoton 2,8 prosentissa BKT:stä (MEF). Euroopan komissio on varoittanut, että Italian osuus SAFE-lainoista voidaan jakaa uudelleen, jos Rooma viivyttelee. SAFE on EU:n 150 mrd. euron väline yhteisiin puolustushankintoihin (Adnkronos). Ranska puolestaan lisäsi päivitettyyn sotilasohjelmalakiinsa 36 mrd. euroa vuosille 2024–2030, mutta ranskalaissenaattorit kuvasivat korotusta aiemmin alirahoitetun lain korjaamiseksi (Ouest-France, Sénat). Kyse on paikkauksesta, ei hypystä.

Puola kääntää väitteen rahasta neuvotteluvoimaksi. Varsovan puolustusmenot ovat noin 4,5 prosenttia BKT:stä, joten maa käyttää suhteellisesti enemmän kuin Yhdysvallat ja käyttää lukua painostaakseen hitaampia liittolaisia (Standard, CNBC). Kenraali Jarosław Gromadzińskin mukaan noin 60 prosenttia Puolan hankinnoista rahoitetaan kuitenkin velalla, eikä asevoimien tukirahasto käytä koko kapasiteettiaan (Defence24). Korkea menotaso antaa vipuvoimaa. Se ei automaattisesti tarkoita käyttökelpoista suorituskykyä.

Ankaran jälkeen kovin testi on selvä: mitkä hallitukset julkaisevat kustannuslasketun, lakiin sidotun ja tarkastettavan reitin budjettiriviltä joukkojen käyttövalmiuteen. Nato on tehnyt puolustusmenoista tilivelvollisuuskysymyksen rakentamatta tilivelvollisuusjärjestelmää. Rutten välineet ovat julkinen paine, vertailutaulukot ja huippukokousten poliittinen häpeä. Mikään Naton tai EU:n instituutio ei voi pakottaa jäsenmaata toteuttamaan lupaustaan. Lupauksen ja toteutuksen väli jää liittokunnan keskeiseksi haavoittuvuudeksi.