Saudi Arabia käynnistää liittolaisjoukkojen valmistelut

Saudi-Arabian, Turkin ja Pakistanin yhteisen puolustussopimuksen mukaan aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia kolmea vastaan. Riadissa 5. lokakuuta pidetyssä hätäkokouksessa sopimuksen ylin komitea päätti ryhtyä ”tarvittaviin toimiin” sovittujen joukkojen asettamiseksi valmiuteen ja niiden ”nopean lähettämisen” varmistamiseksi Saudi-Arabiaan (Saudi Press Agency, Turkish Foreign Ministry). Julkisuudessa ei edelleenkään kerrota, mitkä joukot lähetetään tai milloin. Päätös ei määritä joukkojen määrää, aikataulua eikä komentorakennetta (AP).

Valmistelukäskyyn liittyy kansallinen jarru

Kolme maata allekirjoitti sopimuksen 7. elokuuta (Pakistan Foreign Office). Turkin sitoumus on siis elokuulta. Riadissa jäsenmaat alkoivat muuttaa kirjallista lupausta sotilaalliseksi suunnitteluksi.

Päätöksen tehneeseen komiteaan kuuluvat ne, jotka käytännössä vastaisivat joukkojen lähettämisestä. Pakistan lähetti kokoukseen ulkoministerinsä, puolustusministerinsä ja armeijan komentajansa (Pakistan Information Department). Kun tämän tason ministerit ja komentajat sopivat joukkojen valmistelusta, ohjeella on painoarvoa maiden asevoimissa.

Komitean lausunnossa on myös jarru: joukkojen lähettämisen on tapahduttava kunkin jäsenmaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti (Turkish Foreign Ministry). Komitea voi määrätä hallitukset valmistautumaan. Turkin ja Pakistanin hallitukset päättävät silti omien sääntöjensä mukaan, lähtevätkö sotilaat.

Riadilla oli kokouksen koolle kutsumiseen välitön syy. Irania lähellä oleva huthiliike, joka hallitsee suurta osaa Pohjois-Jemenistä, väitti ampuneensa ohjuksia ja lähettäneensä lennokkeja Riadin lähellä sijaitsevaa lentoasemaa ja Aramcon jalostamoa kohti (AP). Komitean lausunnossa ei määrätä turkkilaisia tai pakistanilaisia joukkoja Jemeniin.

Pakistanin joukot olivat jo Saudi-Arabiassa

Julkista määräystä tai vahvistettua tietoa siitä, että 5. lokakuuta tehdyn päätöksen nojalla olisi lähetetty uusi turkkilainen tai pakistanilainen joukko-osasto, ei ole. Pakistanilla oli kuitenkin jo ennestään huomattava joukko-osasto Saudi-Arabiassa. Reuters kertoi toukokuussa, että maahan oli lähetetty noin 8 000 Pakistanin asevoimien jäsentä aiemmin sijoitettujen tuhansien lisäksi. Kumpikaan hallitus ei vahvistanut lukua (Reuters). Joukot olivat Saudi-Arabiassa jo ennen tämän viikon päätöstä, joten niitä ei voi lukea sen seuraukseksi.

Sopimuksen oikeudellinen asema on yhä avoin. The Nationalin mukaan sopimuksen koko tekstiä ei ole julkaistu, ja Turkin sekä Pakistanin parlamenttien kerrotaan vielä joutuvan ratifioimaan se. Jos tieto pitää paikkansa, kaksi kolmesta jäsenmaasta valmistautuu toimimaan sopimuksen pohjalta ennen kuin niiden parlamentit ovat hyväksyneet sen.

Mihin Euroopan velvoitteet päättyvät

Turkin Nato-jäsenyys tekee sopimuksesta Euroopalle merkityksellisen. Naton 5. artiklan yhteisen puolustuksen velvoite koskee hyökkäyksiä määritellyllä alueella, johon kuuluu Turkin alue mutta ei Saudi-Arabia (North Atlantic Treaty). Hyökkäys Saudi-Arabiaan sijoitettuja turkkilaisia joukkoja vastaan ei yksin velvoittaisi Euroopan Nato-liittolaisia vastaamaan siihen.

Euroopan suora altistuminen sodalle liittyy merenkulkuun. Puolustussopimuksen ei ole osoitettu muuttavan tilannetta kumpaankaan suuntaan. Jemenin Punaisenmeren-rannikon edustalla ollut säiliöalus ilmoitti 4. lokakuuta useista räjähdyksistä. Miehistö oli turvassa, eikä räjähdysten aiheuttajaa tunnistettu (UKMTO). EU:n kauppalaivoja suojaavan Aspides-merisaattueoperaation toimikautta on jatkettu 28. helmikuuta 2027 asti (Council of the EU). Italian puolustusministeri Guido Crosetto sanoi 2. lokakuuta, etteivät hallitusten uudet aluslupaukset vieläkään riitä operaation tarpeisiin (RaiNews).

Komitea määräsi valmistelemaan joukkojen lähettämistä Saudi-Arabiaan. Julkisessa lausunnossa ei nimetä uusia joukko-osastoja, eikä päätös velvoita Turkin Nato-liittolaisia osallistumaan. Toimeenpanon yksityiskohdat ovat nyt Saudi-Arabian, Turkin ja Pakistanin puolustusministeriöiden käsissä. Turkin ja Pakistanin on myös ilmoitettava, hyväksyvätkö parlamentit sopimuksen ennen joukkojen lähettämistä vai vasta sen jälkeen.