Section 301 suojaa 10 % tullit

Trumpin hallinto on siirtänyt globaalit tullinsa uudelle oikeudelliselle perustalle. Aiempi kaatui tuomioistuimessa. Uusi nojaa vuoden 1974 kauppalain Section 301 -pykälään, joka antaa Washingtonille mahdollisuuden asettaa tulleja, kun ulkomaisten käytäntöjen on virallisessa tutkinnassa todettu haittaavan Yhdysvaltain kauppaa (White House). Tullit tulivat voimaan 24. heinäkuuta ja koskevat 60 taloutta. EU-tuotteiden yhteenlaskettu tulli nousee yleensä 10 prosenttiin (Morgan Lewis).

Eurooppalaisille viejille, jotka myyvät Yhdysvaltoihin tavaraa 554 mrd. eurolla vuodessa, itse prosentti ei ole suurin muutos (Eurostat). Ratkaisevaa on, kuinka paljon pidempään tullit voivat nyt kestää oikeudellista painetta.

Miksi uutta reittiä on vaikeampi kaataa

Yhdysvaltain korkein oikeus hylkäsi hallinnon aiemmat tullit, koska ne perustuivat IEEPA-lakiin eli vuoden 1977 hätätilavaltuuksiin, jotka eivät tosiasiassa anna presidentille oikeutta määrätä tulleja (NPR). Väliaikaiseksi ratkaisuksi otettiin Section 122, maksutasetta koskeva työkalu, jonka käyttö on rajattu 150 päivään. Se osti hallinnolle aikaa rakentaa kestävämpi malli (Thomson Reuters).

Section 301 on tuo malli. Yhdysvaltain kauppaedustaja avasi maaliskuussa 60 tutkintaa ja syytti kutakin taloutta siitä, ettei se kiellä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. Ennen tullien asettamista kerättiin yli 1 600 kirjallista lausuntoa ja kuultiin yli sataa todistajaa (White House). Menettely on osa strategiaa. Kun tuomioistuimet arvioivat Section 301 -tulleja, kysymys ei ole enää siitä, käytettiinkö täysin väärää lakia, vaan siitä, onko hallinto käyttänyt sinänsä hyväksyttyä kauppapoliittista työkalua väärin (Forbes).

Kanteita jätettiin muutamassa tunnissa. Liberty Justice Centerin mukaan pakkotyöperuste on tekosyy, jolla hallinto yrittää rakentaa uudelleen oikeuden jo hylkäämän globaalin tullimuurin (Liberty Justice Center). UCLA:n vero-oikeuden professori Kimberly Clausing kutsui tulleja "selvästi lainvastaisiksi" (CNBC). Prosessin väärinkäytön osoittaminen on kuitenkin hitaampaa kuin väärän lain käytön todistaminen. Nopea helpotus on siksi epätodennäköinen, elleivät tuomioistuimet hyväksy tekosyyväitettä jo varhaisessa vaiheessa.

Kuka maksaa ja miten kustannus siirtyy

Tulli toimii verona Yhdysvaltain rajalla. Sen maksaa amerikkalainen maahantuoja, joka voi niellä kustannuksen itse, nostaa kuluttajahintoja tai painostaa eurooppalaista toimittajaa laskemaan hintaansa (Alvarez & Marsal). Eurooppalaisille yrityksille kolmas vaihtoehto on kivuliain.

Altistus keskittyy muutamalle toimialalle ja maalle. Lääkkeet muodostivat 29 prosenttia EU:n viennistä Yhdysvaltoihin vuonna 2025. Irlanti yksin vei lääkkeitä amerikkalaisille ostajille 160,6 mrd. eurolla, mikä oli lähes 43,8 prosenttia koko EU:n lääkeviennistä (Eurostat). PwC Irelandin mukaan Irlannin lääketeollisuutta suojaavat toistaiseksi poikkeukset, mutta Trumpin uhka 100 prosentin tulleista geneerisille lääkkeille kahden vuoden kuluessa on jo riski investointilaskelmissa (PwC Ireland). Poikkeus on voimassa nyt. Ensi vuoden tilanne ratkaisee, miten irlantilaiset lääkeyhtiöt hinnoittelevat uutta kapasiteettia.

Saksa ottaa iskun vastaan teollisuutensa kautta. ifo-instituutin mukaan yli 60 prosenttia saksalaisista teollisuusyrityksistä sanoi Yhdysvaltain tullien haittaavan toimintaansa. Autoteollisuudessa osuus nousi 74 prosenttiin, ja ifon mukaan tullit jarruttavat investointeja (ifo). Vaikutus ei jää Saksaan. Kun saksalaiset autonvalmistajat leikkaavat tilauksia ja lykkäävät malliuudistuksia, Keski-Euroopan alihankintaketjut menettävät volyymia. Saksan autoteollisuudesta katosi jo yli 70 000 työpaikkaa vuonna 2024 ja yli 40 000 vuonna 2025 (Eurofound).

Italia näyttää, mitä tulliepävarmuus tekee pienille yrityksille. Pk- ja käsityöyrityksiä edustavan Confartigianaton mukaan mikroyritysvaltaisilla aloilla, kuten ruoassa, muodissa ja huonekaluissa, kymmenen kuukauden tulliepävarmuus johti 8,3 prosentin laskuun Yhdysvaltain-myynnissä (Giornale delle PMI). Parmigianon valmistajalle ratkaisevaa ei ole vain tulliprosentti, vaan tieto siitä, onko se voimassa vielä seuraavan kontin lähtiessä.

Kesto on varsinainen paine

Tullin ei tarvitse selvitä lopullisesta korkeimman oikeuden käsittelystä muuttaakseen kauppaa. Riittää, että se pysyy voimassa tarpeeksi kauan muuttaakseen sopimushintoja, lykätäkseen tehdasinvestointeja ja ohjatakseen yrityksiä järjestämään toimitusketjujaan uudelleen (FreightWaves). Eurostatin luvut viittaavat jo tällaiseen käyttäytymiseen: EU:n tavarakaupan ylijäämä Yhdysvaltoihin supistui 81,2 mrd. eurosta vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 40,8 mrd. euroon kolmannella neljänneksellä. Kehitys sopii kuvaan, jossa viejät aikaistivat toimituksia ennen odotettuja tulleja ja vetäytyivät sen jälkeen (Eurostat).

Washington on siirtynyt hätätilajulistuksesta hallinnolliseen kauppakeinoon, jolla on paksu menettelyaineisto takanaan. Se antaa tulleille oikeudellisen perustan, joka voi pitää ne voimassa vuosien oikeusprosessien ajan. Eurooppalaisille yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu ennakoitavaan pääsyyn Yhdysvaltain markkinoille, tullin oletettu kesto painaa nyt enemmän kuin laskulla näkyvä prosentti.