Seitsemän maata solmi arktisen sopimuksen

Yhdysvallat, Kanada ja viisi pohjoismaista Nato-maata allekirjoittivat torstaina Helsingborgissa yhteisen julkilausuman arktisesta turvallisuudesta. Maat lupaavat koordinoida sotilaallista läsnäoloa ja valvontaa pohjoisilla alueilla.

Julkilausuma on viesti Venäjälle ja Kiinalle: arktista aluetta käsitellään yhä selvemmin sotilaallisen pidäkkeen kautta. Sen hiljaisempi tarkoitus on sitoa Yhdysvallat monenkeskiseen kehykseen tilanteessa, jossa Washingtonin Grönlantiin kohdistuvat tavoitteet ovat herättäneet Tanskassa huolta.

Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi tämän suoraan. Nato-maiden saaminen "mukaan pohjoisten alueiden ja arktisen alueen" turvallisuuteen on ollut Tanskan tavoite jo vuosia, hän sanoi toimittajille. Rasmussenin mukaan julkilausuman pitäisi osoittaa, että "kaikki arktiset Nato-maat näkevät turvallisuustilanteen Grönlannissa ja sen ympärillä samalla tavalla". Hän torjui erikseen kysymykset suorista Grönlanti-neuvotteluista Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion kanssa. Hänen mukaansa ne etenevät "suunnitellusti" tammikuussa perustetussa työryhmässä.

Poliittinen viesti ilman oikeudellisia hampaita

Julkilausuma sitoo maat "syventämään vuoropuhelua" ja koordinoimaan sotilaallista harjoittelua. Kieli on poliittista, ei oikeudellisesti sitovaa. Teksti vahvistaa jo käynnissä olevia Nato-toimia, kuten helmikuussa aloitettua Arctic Sentry -valvontaa, Islannin ilmatilan valvontaa ja eteen työnnettyjä joukkoja Suomessa.

Uusia velvoitteita ei synny. Mikään ei myöskään estä Yhdysvaltoja toimimasta yksin Nato-kehyksen ulkopuolella.

Julkilausumassa allekirjoittajaksi kirjataan "Tanskan kuningaskunta, mukaan lukien Grönlanti ja Färsaaret". Muotoilu asettaa Grönlannin osaksi liittokunnan suvereniteettirakennetta. Oikeudellisesti on silti epäselvää, laukeaisiko Naton 5 artikla eli liittokunnan yhteisen puolustuksen velvoite aidossa suvereniteettikiistassa.

Neuvottelupöytä Washingtonissa

Tanskan, Yhdysvaltain ja Grönlannin edustajat ovat tammikuusta lähtien neuvotelleet "korkean tason työryhmässä" Yhdysvaltain konkreettisista vaatimuksista. Den Korte Avisin mukaan Washington haluaa kolme uutta sotilastukikohtaa Etelä-Grönlantiin, Narsarsuaqiin ja Kangerlussuaqiin, sekä veto-oikeuden suuriin investointihankkeisiin kiinalaisen ja venäläisen pääoman estämiseksi. Tanska ja Grönlanti vastustavat veto-oikeutta.

Grönlannin hallitus rakentaa samalla omaa vaihtoehtoista linjaansa. Samalla viikolla Grönlanti allekirjoitti erillisiä kriittisiä mineraaleja koskevia sopimuksia Yhdysvaltain, Ranskan ja EU:n sekä Kanadan kanssa. Huhtikuussa Grönlannin parlamentti äänesti yksimielisesti sen puolesta, että Grönlanti ottaa Tanskan 33 prosentin omistusosuuden Greenland Airports Internationalista tammikuuhun 2027 mennessä. Nuuk hajauttaa kumppanuuksiaan ja kiristää otettaan omasta infrastruktuuristaan.

Eurooppa seuraa sivusta

EU:lla ei ollut paikkaa Helsingborgin pöydässä. Seitsemästä allekirjoittajasta kolme, Suomi, Ruotsi ja Tanska, ovat EU-maita, mutta koordinaatio kulki Naton, ei Brysselin kautta.

Euroopan komission vuoden 2021 arktinen strategia painotti ilmastoa ja kestävyyttä. Turvallisuuspoliittista päivitystä valmistellaan kuulemismenettelyssä, mutta se valmistuu vasta loppuvuonna 2026. Euroopan parlamentti äänesti viime marraskuussa selvin luvuin vahvemman arktisen linjan puolesta. Siihen kuuluisi muun muassa oma yksikkö EU:n ulkosuhdehallintoon. Parlamentin suositukset eivät kuitenkaan rakenna sotilaallista suorituskykyä.

Euroopan suurin sotilasmahti vaikeni suvereniteettikysymyksestä näkyvästi. Saksan ulkoministeri Wadephul keskittyi Helsingborgin-kommenteissaan puolustusmenoihin ja Hormuzinsalmeen, samaan aikaan kun Bundeswehr lähetti neljä Eurofighter-hävittäjää Naton Grönlannin-alueen operaatioon. Berliini lähettää koneet mutta välttää politiikan.

Pohjoismaat käyttivät Helsingborgia tehdäkseen Yhdysvaltain yksipuolisesta toiminnasta kalliimpaa ja näkyvämpää. Rakennelma on silti poliittinen viesti, ei oikeudellinen rajoite Washingtonille. Grönlannin todellinen oikeudellinen suoja on vuoden 2009 itsehallintolaki, joka edellyttää kansanäänestystä poliittisen aseman muuttamisesta. Lukko on kansallinen, ei monenkeskinen. Naton julkilausumien paino mitataan seuraavaksi heinäkuun Ankaran-huippukokouksessa, jossa arktiset komentorakenteet ja taakanjako siirtyvät puheista päätöksiin.