Unkarin kilpailutuksissa yhä yksi tarjoaja

Unkarin julkisista hankinnoista 19,6 % päättyi viime vuonna tilanteeseen, jossa tarjouksen teki vain yksi yritys. Läpinäkymättömien pääomasijoitusrakenteiden taakse kytkeytyy hankintasopimuksia 309,5 mrd. forintin arvosta. Suurimmat keskitetyt hankintayksiköt ovat käsitelleet vuosina 2020–2025 yli 3 700 mrd. forintin sopimuksia, mutta vastasivat vain niukasti, kun maan korruptionvastainen valvontaviranomainen pyysi niiltä yhteistyötä (Telex, 24.hu).

Tiedot ovat Unkarin integriteettiviranomaisen raportista. Budapest perusti viranomaisen EU:n painostuksesta, kun osa Unkarin EU-rahoista jäädytettiin oikeusvaltio- ja korruptiohuolien vuoksi. Tällä viikolla julkaistu vuoden 2025 yhteenvetoraportti on viranomaisen tähän asti laajin selvitys julkisista hankinnoista. Sen mukaan ylihinnoittelu on järjestelmällistä, kilpailu estyy toistuvasti ja hankintajärjestelmä palkitsee paisutettuja hintoja.

Miten hinnat pysyvät korkeina

Ongelma on rakenteellinen. Tarjoushintoja verrataan "arvioituun arvoon", jonka ei tarvitse vastata todellisia markkinahintoja. Kun aiemmin ylihintaiset sopimukset muuttuvat uusien kilpailutusten vertailutasoksi, julkinen sektori lukitsee menot markkinahintaa korkeammalle tasolle. Vaikutus kertautuu hankinta hankinnalta (HVG).

Hankintayksiköt voivat muokata kilpailun ehtoja mittakaavalla. Sopimuksia yhdistetään niin suuriksi, että vain suuret yritykset pystyvät osallistumaan, tai niitä pilkotaan niin pieniksi, että avoin kilpailutus voidaan kiertää (Portfolio). Tekniset vaatimukset laaditaan niin tarkasti, että ne sopivat käytännössä yhdelle yhtiölle. Samat yritykset esiintyvät tarjouskilpailuissa toistuvasti, tekevät tarjouksia yhdessä ja myös voittavat yhdessä. Rakentaminen ja energia, kaksi valtion suurta menoerää, erottuvat raportissa pahimman ylihinnoittelun aloina.

Keskitettyihin hankintoihin liittyy erillinen avoimuusaukko. Julkisen sektorin energiaa, ajoneuvoja, huonekaluja ja matkustamista koskevat sopimukset eivät näy lainkaan julkisella hankinta-alustalla. Niiden arvo ylittää 500 mrd. forinttia ilman energiakuluja ja voi nousta energian kanssa nelin- tai viisinkertaiseksi (HVG).

Kolme EU-lukkoa Unkarin rahoille

Raportti ei itsessään jäädytä eikä vapauta rahaa. Unkarin EU-varoja koskee kolme erillistä mekanismia. Neuvosto eli jäsenmaiden hallitukset jäädytti joulukuussa 2022 6,3 mrd. euroa koheesiovaroja ehdollisuusasetuksen nojalla. Asetus kytkee EU-budjetin suojan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on lisäksi 27 "supervälitavoitetta", jotka koskevat muun muassa korruptiontorjuntaa ja hankintojen valvontaa ja joiden on täytyttävä ennen maksujen käynnistymistä (Euroopan komissio). Kolmanneksi koheesiosäännöt voivat estää maksujen korvaamisen, jos hallintoa koskevat ehdot eivät täyty, ilman uutta poliittista äänestystä (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus).

Mikään lukoista ei aukea automaattisesti raportin takia. Raportti on silti hankala todiste komissiolle, koska sen on laatinut juuri se viranomainen, jonka Bryssel vaati Unkaria perustamaan. Jos viranomainen arvioi hintojen yhä paisuvan, komission on päätettävä, riittävätkö Budapestin uudistuslupaukset rahojen avaamiseen. Euroopan tilintarkastustuomioistuin varoitti erikseen, että elpymisvarojen jäljitettävyys ja avoimuus ovat puutteellisia koko EU:ssa.

Puolan varjo

Puola tekee tilanteesta vaikeamman. Helmikuussa 2024 Bryssel vapautti Puolan uudistusmieliselle hallitukselle noin 137 mrd. euroa EU-varoja ennen kuin oikeuslaitosuudistusten vaikutukset oli käytännössä testattu. Päätös vaikuttaa kaikkiin ehdollisuustapauksiin sen jälkeen: se osoitti, että poliittisella suunnalla voi olla yhtä paljon painoa kuin mitattavilla tuloksilla.

Unkarin parlamentti hyväksyi 23. kesäkuuta uuden hankintalainsäädännön. Siihen sisältyy tiukempia eturistiriitasääntöjä ja todellisten edunsaajien avoimuutta koskevia vaatimuksia. Jos Bryssel maksaa pääministeri Péter Magyarin muuttaman poliittisen suunnan perusteella ennen kuin kilpailutuksista tulee aidosti avoimempia ja halvempia, EU:n oikeusvaltiorahoitus alkaa näyttää poliittiselta välineeltä eikä sääntöperustaiselta mekanismilta.

Slovakia on jo tehnyt omat johtopäätöksensä. Kun Unkari pyrkii takaisin EU-ehtojen piiriin varojen jäädytyksen jälkeen, Slovakia alkaa toistaa sen virheitä, Denník N kirjoitti. Huhtikuussa Euroopan parlamentti kehotti komissiota harkitsemaan samaa mekanismia Bratislavaa vastaan.

Uskottavuustesti on lopulta kapea mutta vaikea: millaista näyttöä Bryssel vaatii ennen kuin rahat liikkuvat? Unkarin oma valvontaviranomainen on tuottanut aineiston, jonka mukaan hankintakoneisto paisuttaa hintoja yhä. Komission tapa käyttää tätä näyttöä kertoo ehdollisuusmekanismin todellisesta luonteesta enemmän kuin yksikään Budapestissa hyväksytty uusi laki.