Kuusi vaatii leikkauksia EU-budjettiin

Saksa, Alankomaat, Itävalta, Tanska, Suomi ja Ruotsi haluavat leikata Euroopan komission vuosien 2028–2034 EU-budjettiehdotuksesta ”useita satoja miljardeja euroja”. Maat pyysivät 28. syyskuuta päivätyssä kirjeessään, että leikkaus kirjataan Irlannin parhaillaan laatimaan luonnokseen (Euronews, Irish Times). Kirjeessä ei kerrota, mistä ohjelmista rahat otettaisiin. Suomen pääministeri puolustaa jo maansa maatalousrahoitusta.

Kuuden maan johtajat lähettivät kirjeen Irlannin pääministerille Micheál Martinille. Irlanti johtaa nyt EU-maiden hallitusten budjettineuvotteluja. Puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden välillä. Kirjeestä ei ole julkaistu virallista kopiota, joten sen sisältö perustuu kirjeen nähneiden tiedotusvälineiden tietoihin.

Kuuden maan vaatimus jää yleiselle tasolle. Euronewsin mukaan ne haluavat säästöjä kaikilta menoaloilta ja samalla lisää rahaa puolustukseen, kilpailukykyyn, innovaatioihin ja muuttoliikkeen hallintaan. Uutislähteiden mukaan kirjeessä ei nimetä tarkkaa summaa eikä leikkauskohteita. Myöskään samojen maiden 27. elokuuta julkaistussa yhteisessä lausunnossa ei nimetty niitä (German government).

Pienempi lähtösumma ja veto-oikeus kaikilla

Irlanti laatii ensimmäisen budjettiluvun. Seuraavaksi maa päivittää ”neuvottelupohjan”, työluonnoksen, jossa hahmotellaan budjetin kokoa ja varojen kohdentamista. EU-maiden johtajat käsittelevät luonnosta huippukokouksessaan 15.–16. lokakuuta (Irish Times). Irlanti oli jo pyytänyt ministereitä 22. syyskuuta kertomaan, mitä ohjelmia he pitävät välttämättöminä (Irish presidency).

Kuuden maan tavoittelema leikkaus kohdistuisi komission ehdotukseen, jonka koko on 1 763,1 mrd. euroa seitsemälle vuodelle. Summa on laskettu vuoden 2025 hinnoin, joten tulevaa inflaatiota ei ole huomioitu. Siihen sisältyy myös EU:n pandemian elpymisrahoituksen lainojen takaisinmaksu (European Parliament).

Jokainen EU-maa voi hylätä lopullisen budjetin. Päätös vaatii yksimielisyyden, joten yksikin 27 jäsenmaasta voi estää sen (EUR-Lex). Veto-oikeus antaa kuudelle maalle neuvotteluvoimaa. Maatalous- ja aluekehitysrahoista riippuvaiset hallitukset voivat torjua yhtä lailla syvät leikkaukset. Budjetin hyväksymiseen tarvitaan myös Euroopan parlamentin suostumus, ja parlamentti kannattaa komission ehdotusta suurempaa summaa.

Suurin leikkauspaine voisi kohdistua maatalous- ja aluekehitysrahoihin, vaikka kirjeessä ei ehdoteta niihin leikkauksia. Komission ehdottama yhteisrahasto kattaa koheesiorahoituksen eli EU-tuen köyhemmille alueille sekä maatalouden ja kalastuksen. Se muodostaa lähes puolet budjettiehdotuksesta (Council). Puolan kehitysministeriö arvioi maan saavan yli 123 mrd. euroa (Polish government). Tämä auttaa ymmärtämään, miksi Varsova valmistelee neuvotteluille omia punaisia linjojaan (To Brief).

Suomi puolustaa maatalousosuuttaan

Osa uutisoinnista kuvasi kirjettä ”ultimatumina”. Nimitys tuli nimettömältä diplomaatilta, ei kirjeestä. Pääministeri Petteri Orpo torjui luonnehdinnan. Hänen mukaansa Suomi ei vaadi maataloustukien leikkaamista, ja maatalouden rahoitusosuuden turvaaminen on Suomelle keskeistä (Yle).

Orpon linjaa on vaikea sovittaa yhteen kirjeen vaatimuksen kanssa, että kaikki menoalat osallistuvat säästöihin. Jos maatalousmenot, yksi suurimmista kokonaisuuksista, rajataan leikkausten ulkopuolelle, säästöt on löydettävä ohjelmista, joita kuusi maata ei ole nimennyt. Yksi allekirjoittajamaa ei voi yksin suojata maatalousmenoja. Orpo on silti ilmaissut julkisesti, mistä Suomi pitää kiinni.

Viivyttely ei juuri auta kuutta maata. Jos uudesta budjetista ei päästä sopuun 1. tammikuuta 2028 mennessä, nykyisen budjettikauden viimeisen vuoden menokatot pysyvät voimassa, kunnes seuraaja hyväksytään (EUR-Lex). Rahoitus jatkuisi. Kuuden maan kannattamat uudet puolustus- ja kilpailukykyohjelmat joutuisivat odottamaan.

Kuusi maata voi painaa Irlannin luonnoksen lähtösummaa alemmas. Saadakseen pienemmän summan kaikkien 27 jäsenmaan ja suurempaa budjettia kannattavan parlamentin hyväksyttäväksi niiden on kerrottava kumppaneilleen, mistä ohjelmista leikataan ja kuinka paljon.