Kuusi maata ajaa jalostamoveroa

Kuusi EU-maan valtiovarainministeriä haluaa avata keskustelun öljy-yhtiöiden ylivoittojen verottamisesta. Saksa, Italia, Itävalta, Puola, Portugali ja Espanja ovat lähettäneet yhteiskirjeen Irlannille, joka johtaa parhaillaan EU:n neuvoston työtä puolen vuoden puheenjohtajakaudellaan. Maat pyytävät, että aihe nostetaan tulevan Dublinin valtiovarainministerikokouksen asialistalle (Business Recorder/AFP, DW).

Aloitteen teki Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil. Kirjeen perustelu on yksinkertainen: öljy-yhtiöiden voitot ja jalostusmarginaalit ovat kasvaneet enemmän kuin raakaöljyn hinnannousu selittää (Les Echos, n-tv). Kirje keskustelun avaamiseksi on kuitenkin vielä kaukana verolaista.

Miksi kuusi ministeriä ei voi säätää veroa

EU:n veropäätökset vaativat yksimielisyyttä. Kaikkien 27 jäsenmaan on hyväksyttävä toimi, ja sitä ennen Euroopan komission on tehtävä varsinainen lakiehdotus (SEUT 113 artikla, SEUT 115 artikla). Yksikin hallitus voi kaataa veron. Komission ehdotusta ei ole, eikä lakiluonnosta ole tullut julkisuuteen (Council decision-making).

Mallia on silti valmiina. EU hyväksyi vuonna 2022 väliaikaisen "solidaarisuusmaksun" asetuksella 2022/1854. Se velvoitti jäsenmaat perimään vähintään 33 % fossiilialan yritysten verotettavista voitoista siltä osin kuin voitot ylittivät vertailutason, joka asetettiin 20 % korkeammalle kuin edeltävien neljän vuoden keskiarvo. Maksu kohdistui raakaöljyyn, maakaasuun, hiileen ja jalostukseen. Se ei ollut litraperusteinen polttoainevero. Nykyisen kirjeen kerrotaan hakevan tukea juuri tästä ennakkotapauksesta.

Veroperuste syntyy jalostamossa

Jalostusmarginaali tarkoittaa raakaöljyn hinnan ja siitä valmistetun bensiinin tai dieselin hinnan erotusta. Kun marginaali kasvaa, polttoaine kallistuu jo ennen jakeluasemaa. EKP:n analyysi kuvaa juuri tällaista kehitystä viimeaikaisen hintasokin aikana (ECB).

Bank Austrian arvion mukaan Itävallan polttoainehinnat olisivat heinäkuussa olleet noin 10 senttiä litralta alemmat ilman marginaalien levenemistä (Leadersnet). Barclays arvioi Euroopan jalostusmarginaalien nousseen viisi- tai kuusinkertaisiksi normaaliin tasoon nähden ja mainitsi hyötyjien joukossa itävaltalaisen OMV:n (Investing.com). Jalostaja voi siis kasvattaa tulostaan, vaikka raakaöljy ei kallistuisi samassa tahdissa kuin polttoaine.

Häviäjä on autoilija, kun marginaali levenee. Hyötyjiä ovat öljy-yhtiöt ja niiden omistajat. TotalEnergies osti elokuun puolivälissä viiden pörssipäivän aikana takaisin lähes 1,6 miljoonaa osaketta noin 120 miljoonalla eurolla (ZoneBourse). Valtio hyötyy, jos vero saadaan perittyä. Autoilija hyötyy vain, jos veromalli estää yhtiöitä siirtämästä kustannusta tukkuhintoihin.

Osa maista toimii jo yksin

Portugali on hyväksynyt väliaikaisen 33 %:n solidaarisuusmaksun vuoden 2026 öljyalan voitoille siltä osin kuin ne ylittävät vertailutason. Malli on suoraan lainattu EU:n vuoden 2022 ratkaisusta (Xinhua, Jornal Economico).

Puola yritti kovempaa välinettä: 60 %:n maksua poikkeuksellisista polttoainemyynnin voitoista. Sen odotettiin tuottavan noin 4 miljardia zlotya ja koskevan 20–30 yhtiötä, myös valtion määräysvallassa olevaa Orlenia. Presidentti Nawrocki esti lain ja lähetti sen perustuslakituomioistuimeen. Varsova etsii nyt kiertotietä: suurten energiayhtiöiden yhteisöveroa voitaisiin nostaa väliaikaisesti 30 %:iin vuonna 2027 (Money.pl, Polsat News).

Ranska puuttuu allekirjoittajista näkyvästi. TotalEnergiesin kotimaa perii jo laajaa lisäveroa suuryritysten voitoista. Sen piirissä on noin 300 yhtiötä, ja veron kerrotaan tuottavan tänä vuonna 7,3 miljardia euroa (TF1 Info). Pariisi verottaa suuryrityksiä raskaasti, mutta ei ole lähtenyt mukaan öljyalaan kohdistuvaan veroon, joka osuisi osin sen omaan kansalliseen jättiin.

Laskisiko bensiinin hinta?

Ylivoittovero lasketaan tilikauden jälkeen ja vain vertailutason ylittävästä voitosta. Se ei siirry litrahintaan samalla suoralla tavalla kuin valmistevero. Puolalaiset taloustieteilijät esittivät juuri tämän vastaväitteen presidentin väitteelle, jonka mukaan vero näkyisi pumpulla (Radio ZET).

Ongelma ei silti poistu. Jos yhtiöillä on hinnoitteluvoimaa, ne voivat rakentaa marginaalinsa uudelleen tukkuhinnoissa. Itävallan kokemus pumppuhintakatosta osoitti, että yhtiöt voivat kompensoida ohjaustoimia ajoituksella ja hinnankorotuksilla ennen sääntelyn voimaantuloa (trend).

Verolle on taloudellinen peruste: EKP:n ja markkinoiden data osoittavat, että jalostusmarginaalit ovat kasvaneet enemmän kuin raakaöljyn hinta selittää, ja osa öljy-yhtiöistä palauttaa rahaa omistajilleen. Politiikka on silti vasta rakentamatta. Kuusi myönteistä ministeriä ei ole sama asia kuin 27 maan yksimielisyys, maksajaa ja veropohjaa ei ole määritelty lakitekstissä, eikä marginaalien siirtymistä takaisin hintoihin ole ratkaistu.