Droonipuolustusmenot kuusinkertaistuivat, vain kolmannes toteutuu 2030 mennessä

Euroopan hallitukset kasvattivat droonintorjunnan ja erittäin lyhyen kantaman ilmatorjunnan menot kuusinkertaisiksi vuosina 2024–2025. Näillä aseilla torjutaan drooneja ja ohjuksia niiden lähestyessä kohteitaan. Rajoitetun jakelun EU-arvion mukaan vain noin kolmanneksen ohjelmista arvioidaan ehtivän toimituksiin vuoteen 2030 mennessä. Arviosta ovat kertoneet Euronews ja Dossier Bruselas. EU-maiden johtajien on määrä käsitellä tuloksia 15.–16. lokakuuta (EDA). Julkisuudessa ei tiedetä, mitkä ohjelmat ovat jäljessä tai miksi.

Arvio laadittiin hallitusten käyttöön, ei julkaistavaksi. Molemmat mediat kertovat samat luvut, mutta kumpikaan ei nimeä ohjelmia, kerro niiden määrää tai yksilöi niitä toteuttavia maita. Ilman luetteloa hallitusten ulkopuolella ei voida varmistaa, kuvaavatko jutut samaa ohjelmakokonaisuutta.

Kaksi epäselvyyttä rajoittaa lukujen tulkintaa. Kumpikaan juttu ei kerro, tarkoittaako ”toimitus” kaluston luovutusta, armeijan hyväksyntää vai taisteluvalmiutta. Menojen kuusinkertaistuminen kertoo rahankäytöstä, mutta eurovertailukohtaa ei anneta. Siksi luvuista ei selviä, kuinka monta uutta järjestelmää on saatu käyttöön.

Hankinta on vasta ensimmäinen vaihe

Budjetilla tehdään sopimus. Sen jälkeen kalusto on testattava ja todettava turvalliseksi, miehistöt koulutettava ja järjestelmät liitettävä sensoreihin sekä komentoketjuun, joka ratkaisee, onko drooni vihamielinen. EU-maiden puolustussuunnittelua koordinoiva Euroopan puolustusvirasto EDA varoitti 6. lokakuuta, että testausalueista, -laitteista, yhteisistä toimintatavoista ja osaavasta henkilöstöstä on pulaa. Riittävän uusien testikeskusten rakentaminen ennen vuotta 2030 veisi liian kauan, virasto arvioi (EDA).

Espanja havainnollistaa hankintaketjun pituutta. Ministerit valtuuttivat kesäkuussa 2024 arviolta 30,24 milj. euron hankinnan, johon kuului 14 ARACNE-droonintorjuntajärjestelmää (La Moncloa). Lokakuuhun 2026 mennessä maavoimien ilmatorjuntayksikkö oli saanut ensimmäiset laitteet ja testannut niiden häirintätoimintoja. Järjestelmän kyky tuhota drooneja jäi testattavaksi myöhemmässä harjoituksessa, jonka ajankohtaa ei ole ilmoitettu (Defensa y Seguridad). Lähteet eivät kerro luvattua toimitusaikaa, joten tapaus osoittaa prosessin pituuden, ei todistettua viivästystä.

Saksan tapauksessa ulkopuolisten on vaikea saada selvää siitä, milloin kalusto saapuu. Bundeswehr tilasi 19 Skyranger 30 -ilmatorjuntavaunua, joista yksi on tarkoitettu testaukseen (Bundeswehr). Hankintavirasto odottaa nyt sarjatoimitusten alkavan vuoden 2027 puolivälissä, kun aiempi odotus oli vuoden 2026 puoliväli (t-online). Valmistaja Rheinmetall kiistää koko vuoden viivästyksen ja sanoo sen jäävän lyhyemmäksi asiakkaan pyytämän muutoksen vuoksi. Kun tilaaja ja myyjä ovat eri mieltä aikataulusta, yleisön on vaikea tarkistaa, kumpi kuvaa tilannetta oikein.

Kuka tilaa, kuka maksaa, kuka suojaa

Puola näyttää, kuinka nopeasti hallitus voi tehdä hankinnan, jos se niin päättää. Puolan asehankintavirasto allekirjoitti 30. tammikuuta 2026 noin 15 mrd. zlotyn nettoarvoisen sopimuksen kansallisesta droonintorjuntajärjestelmästä (Puolan hallitus). Toimittajana on puolalaisen PGZ:n ja norjalaisen Kongsbergin johtama konsortio. Puola teki tilauksen ja ottaa järjestelmän käyttöön, mutta suurin osa rahoituksesta tulee SAFE-ohjelman lainoina. SAFE on EU:n puolustusalan lainajärjestely.

Sama työnjako toistuu eri puolilla Eurooppaa. Kansalliset hallitukset tilaavat kaluston ja ottavat sen käyttöön, EU-lainat auttavat rahoituksessa ja Euroopan puolustusvirasto tunnistaa pullonkaulat. EU-laina ei tee kansallisesta hankinnasta yhteistä eurooppalaista puolustusta.

Yhteinen eurooppalainen hanke on toistaiseksi lähinnä paperilla. EU-maat nimesivät 28. syyskuuta DECODERin yhteiseksi drooni- ja droonintorjuntahankkeeksi, jonka arvioitu laajuus on 3,5–5 mrd. euroa vuoteen 2033 ulottuvalla kaudella (neuvoston päätös). Luku on suunnitteluarvio, ei myönnettyä rahoitusta tai tilattua kalustoa. Päätöksessä tai tässä mainituissa jutuissa DECODERia ei yhdistetä kolmanneksen ennusteeseen. Niistä ei myöskään käy ilmi, rakentavatko tai käyttävätkö osallistujat järjestelmiä yhdessä.

Jos vuotanut katkelma pitää paikkansa, Euroopan menojen kasvu ei riitä siihen, että suurin osa ohjelmista ehtisi toimituksiin vuoteen 2030 mennessä. Vain arvion laatinut virasto ja sen hallituksille toimittaneet maat voivat kertoa, mistä ohjelmista on kyse ja mitä ”toimitus” tarkoittaa. Niiden pitäisi julkaista ohjelmaluettelo ja määritelmä ennen ensi viikon EU-johtajien tapaamista.