Slovakian velkasuhde nousee 74 prosenttiin

Slovakian velkasuhde nousee nykyisestä 61,4 prosentista BKT:stä 74 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä, jos hallitus ei tee uusia sopeutustoimia. Robert Ficon hallitus on jo leikannut menoja ja kiristänyt veroja kolmesti palattuaan valtaan loppuvuonna 2023, mutta Slovakian riippumattoman finanssipolitiikan valvojan mukaan velkaura ei ole taittunut.

Ongelma on euroalueen pienelle taloudelle hankala. Slovakia ei voi heikentää omaa valuuttaansa eikä säätää korkojaan itse, koska rahapolitiikasta päättää koko euroalueen puolesta EKP eli Euroopan keskuspankki. Hallituksen käytännön keinot jäävät siksi veroihin ja menoihin. Niissä päätös tarkoittaa aina samaa kysymystä: maksavatko laskun kotitaloudet, työntekijät, eläkeläiset vai julkiset investoinnit.

Vaje kasvaa ennusteen mukaan yli 5 prosenttiin BKT:stä vuodesta 2027 alkaen ja 5,7 prosenttiin vuonna 2029 (Denník N, Aktuálně.cz). Julkinen velka ylittää jo selvästi EU:n finanssisääntöjen 60 prosentin BKT-viitearvon, jota vakaus- ja kasvusopimus käyttää julkisen talouden kestävyyden rajana (Euroopan komissio).

Arvio on Slovakian budjettivastuuneuvoston RRZ:n tekemä. Se on riippumaton elin, joka arvioi hallituksen finanssipolitiikan kestävyyttä. RRZ:n mukaan hallituksen omat tavoitteet, joissa alijäämä pysyisi noin 4,1–4,2 prosentissa BKT:stä vuoteen 2028 asti, ovat liian optimistisia. Eron kurominen vaatisi noin 1,2 miljardin euron lisätoimet vuonna 2027 ja vielä 1,0 miljardia euroa vuonna 2028.

Kolme pakettia ei katkaissut kierrettä

Jokainen alijäämävuosi kasvattaa velkapääomaa. Kun velka kasvaa, korkomenot kasvavat mukana. Ne kirjataan seuraavan vuoden budjettiin menoksi, mikä kasvattaa alijäämää edelleen. Hallitus joutuu lainaamaan lisää, ja korkolasku kasvaa taas. Kolme menoleikkausten ja veronkiristysten kierrosta on hidastanut kehitystä, mutta ei kääntänyt sitä (Denník N).

Viivyttely siirtää budjettirahaa julkisista palveluista velanhoitoon. Silloin terveydenhuoltoon, koulutukseen ja infrastruktuuriin jää vähemmän liikkumavaraa. Talouskasvusta ei ole tähän riittävää apua: analyytikot arvioivat Slovakian BKT:n kasvavan tänä vuonna noin 0,8 prosenttia (Startitup). Kun tuotannon arvo kasvaa hitaasti, velkasuhde nousee, vaikka alijäämä ei enää pahenisi.

Seuraava lasku on jaettava

Slovakia on jo EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä. Menettely on komission ja jäsenmaiden valvontaprosessi, jolla painostetaan valtioita laskemaan alijäämä alle 3 prosenttiin BKT:stä (Euroopan komissio). Uudistetut finanssisäännöt antavat velkaisille maille aiempaa enemmän aikaa asteittaiseen sopeutukseen, mutta edellyttävät uskottavaa monivuotista suunnitelmaa (Fondation Robert Schuman). RRZ:n perusura kertoo, ettei Slovakialla sellaista vielä ole.

Seuraavan paketin sisältö ratkaisee enemmän kuin otsikkosumma. Yli miljardin euron lisäsopeutus voidaan kerätä kulutusveroja korottamalla, mikä osuu suhteellisesti eniten pienituloisiin. Se voidaan tehdä jäädyttämällä julkisen sektorin palkkoja tai muuttamalla eläkkeitä, jolloin eläkeläisten ostovoima heikkenee. Vaihtoehtona on leikata investointeja, joita talous tarvitsisi kasvaakseen. Mikään näistä ei ole neutraali tekninen ratkaisu. Ficon hallitus on nojannut tähän asti pääosin veronkiristyksiin, mutta jäljellä olevat keinot ovat poliittisesti vaikeampia, koska ne näkyvät suoraan tuloissa tai palveluissa.

Tšekissä Slovakian kehitystä luetaan varoituksena. Tšekin julkinen velka oli vuonna 2025 44,3 prosenttia BKT:stä, Slovakian 61,4 prosenttia. Alijäämä oli Tšekissä 2,1 prosenttia ja Slovakiassa 4,5 prosenttia (Aktuálně.cz). Ero on Prahan näkökulmasta riittävän suuri huolestuttamaan, mutta samalla tarpeeksi lähellä näyttämään, kuinka nopeasti Keski-Euroopan julkinen talous voi heikentyä.

Slovakian ongelma ei ole markkinapaniikki vaan uskottavuus. Lainakustannukset eivät ole karanneet. Silti kolme sopeutuspakettia on kulunut ilman, että velkaura on taittunut. Jokainen uusi odotusvuosi kasvattaa korkolaskua. Seuraavan paketin on kerrottava suoraan, kuka maksaa.