Slovakia vaarantaa 2,600 Venäjä-merkintää

EU-suurlähettiläät eivät 2. syyskuuta päässeet sopuun Venäjä-pakotelistan jatkamisesta ennen 15. syyskuuta umpeutuvaa määräaikaa. Slovakia torjui ehdotuksen, jolla listan uusimisväli olisi pidennetty kuudesta kuukaudesta vuoteen. Coreperissa eli jäsenmaiden EU-suurlähettiläiden valmisteluelimessä käydyt neuvottelut kariutuivat (European Pravda, cas.sk). Seuraava yritys on 9. syyskuuta.

Jos sopua ei synny, listattujen venäläisten matkustuskiellot ja varojen jäädytykset raukeavat. Pankkien olisi vapautettava jäädytetyt varat, ja rajaviranomaisten olisi päästettävä pakotelistalla olevat henkilöt takaisin EU-alueelle (Decision 2014/145, Regulation 269/2014).

Slovakia ei kiistä Venäjä-pakotteiden olemassaoloa vaan niiden aikataulua. Aikataulu on olennainen, koska jokainen uusiminen vaatii EU-sopimuksen 31 artiklan nojalla yksimielisyyden. Yksi jäsenmaa voi siis estää päätöksen, ja kuuden kuukauden väli antaa hallituksille säännöllisen neuvottelupaikan muiden kustannuksella (Article 31 TEU).

Kyse on henkilölistasta, ei koko pakotepaketista

Kiista koskee EU:n henkilö- ja yhteisöpakotteita. Listalle nimetyt henkilöt ja organisaatiot katsotaan osallisiksi Ukrainan alueellisen koskemattomuuden horjuttamiseen. Seurauksena ovat matkustuskiellot, varojen jäädytykset ja kielto siirtää heille rahaa EU:sta (Council explainer).

Tämä on eri kokonaisuus kuin Venäjän öljyä, kaasua, rahoitusta ja teknologiaa koskevat sektoripakotteet. Niiden uusimisväliä jäsenmaat pidensivät jo tänä vuonna (Telex).

EU:n maaliskuun 2026 päätöksen mukaan nykyinen lista kattaa noin 2 600 henkilöä ja yhteisöä, vaikka useat kansalliset mediat puhuvat nyt yli 3 000 kohteesta (EEAS, Aktuality). Slovakia on lisäksi ehdottanut useiden nimeämättömien venäläisten poistamista listalta (upday).

Kuusi kuukautta tarkoittaa kuutta neuvotteluhetkeä vuodessa

Kuuden kuukauden uusimisvälille on oikeudellinen peruste. Henkilöpakotteet rajoittavat nimettyjen ihmisten omaisuutta ja liikkumista. EU-tuomioistuimet kohtelevat jokaista uusimista erillisenä oikeustoimena, eivät pysyvänä kumileimasimena. Galina Pumpyanskayaa koskeneessa asiassa unionin yleinen tuomioistuin arvioi, oliko jokainen listausjakso perusteltu erikseen (Pumpyanskaya judgment).

Maaliskuun 2026 uusimisessa listalta poistettiin kaksi henkilöä ja viisi kuollutta henkilöä. Se osoittaa, että tarkistusmenettelyllä on käytännön merkitystä (EEAS).

Sama aikataulu toimii kuitenkin myös vipuvartena. Puolen vuoden välein yksi hallitus voi pysäyttää 2 600 pakotelistausta, elleivät muut 26 jäsenmaata anna sille jotakin vastineeksi. Maaliskuussa Slovakia luopui viime hetken vaatimuksista poistaa oligarkit Alisher Usmanov ja Mihail Fridman listalta vasta tunteja ennen määräajan umpeutumista (LRT).

Tällä kertaa Bratislavan vaatimien poistojen nimet eivät ole julkisia. Seuraavien päivien kannalta ratkaisevaa on, hakeeko Slovakia tiettyjä listapoistoja, myönnytyksiä muissa EU-asioissa vai pelkkää viivytyspainetta.

Itäiset jäsenmaat näkevät jarruttamista

Puola, Liettua ja Tshekki tulkitsevat Slovakian toiminnan sabotaasiksi. Tulkintaa vahvistaa pääministeri Robert Ficon laajempi linja, jonka mukaan "Venäjää ei voi demonisoida ja työntää ulos Euroopasta" (iROZHLAS, Reuters).

Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys oli jo aiemmin varoittanut, että yksittäisten jäsenmaiden taloudelliset intressit vääristävät yhä enemmän pakotepäätöksiä (LRT English). Unkari, joka on usein käyttänyt vetoasemaa Venäjä-asioissa, ei näytä johtavan tätä kierrosta. Asetelma viittaa siihen, että Slovakia käyttää Budapestin vakiinnuttamaa menetelmää: yksimielisyysvaatimuksesta tehdään neuvotteluase rutiinipäätöksessä.

Ajoitus korostaa ongelmaa. Vain päivää aiemmin 11 EU-maata vaati ulkopolitiikan "jarruttavien vetojen" rajoittamista (Euronews, ANSA). Slovakian seuraavan aamun veto näytti, mistä vaatimuksessa on kyse.

Syyskuun 9. päivän uusi yritys kertoo, toistaako Bratislava maaliskuun kaavan ja taipuu määräajan lähestyessä vai kiristääkö se linjaansa. Aikaa on 12 päivää. Jos henkilöpakotelista raukeaa, seuraukset eivät jää Brysselin menettelykysymykseksi: 27 maan pankit, omaisuusrekisterit ja rajaviranomaiset joutuisivat avaamaan tilit ja maahantulon uudelleen. Ratkaisu on Bratislavan käsissä, ja takaraja on 15. syyskuuta.