Slovakian polttoainehanke Washingtonissa jäi sopimuksetta

Slovakian talousministeri Denisa Saková matkusti 8. lokakuuta Washingtoniin neuvottelemaan yhdysvaltalaisesta kaasusta ja suojasta Yhdysvaltain pakotteilta. Slovakia aikoo jatkaa venäläisen raakaöljyn ostamista vuoden 2027 loppuun (STVR). Tapaamisista julkaistut tiedot eivät kerro allekirjoitetusta toimitussopimuksesta tai kirjallisesta poikkeusluvasta (Denník N). Ero puheiden ja asiakirjojen välillä on olennainen: venäläisen raakaöljyn osuus Slovakian öljynkulutuksesta oli vuoden 2025 lopussa noin 90 % (Euroopan komissio).

Saková matkusti SPP:n johtajien sekä Bratislavassa toimivan Slovnaft-jalostamon johdon kanssa. SPP on Slovakian pääasiallinen kaasuntoimittaja. Slovnaftin omistaa unkarilainen MOL Group. Saková kertoi yhdysvaltalaisten viranomaisten ymmärtäneen Slovakian öljynhankinnan aikataulun (STVR). Kyse on hänen kuvauksestaan keskustelusta. Julkaistuista asiakirjoista ei löydy sopimusta eikä oikeudellista poikkeuslupaa.

Adria-reitti toimi kerran, muutaman kuukauden ajan

Slovnaft tarvitsee normaalikäyttöön noin 5,5–6 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa (Reuters). Saková kutsui Adria-reittiä ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi Venäjän Druzhba-putkelle (STVR). Tankkerit purkavat lastinsa Kroatian Omišaljin terminaalissa, ja JANAF-putki kuljettaa öljyn Kroatian ja Unkarin kautta Slovakiaan.

MOL on varannut JANAFilta 2,05 miljoonan tonnin kuljetuskapasiteetin vuodelle 2026 take-or-pay-ehdolla. Se tarkoittaa, että yhtiö maksaa varatusta kapasiteetista, vaikka kuljettaisi vähemmän öljyä (Kroatian hallitus). Varaus kattaa MOLin Unkarin ja Slovakian jalostamot yhdessä, joten määrä ei ole turvattu yksin Bratislavan käyttöön.

Paras näyttö reitin toimivuudesta saatiin tämän vuoden toimituskatkon aikana. Kun Druzhba-putken toimitukset keskeytyivät tammikuun lopusta huhtikuuhun 2026, Slovnaft käytti ensin hätävarastoja (Reuters). Sen jälkeen jalostamo pääsi jälleen lähes täyteen tuotantoon Adria-reittiä pitkin toimitetulla raakaöljyllä. Yhtiön johto kertoi kuitenkin vaikeuksista käsitellä muita raakaöljyseoksia, joiden erilainen kemiallinen koostumus vaatii jalostamolta eri prosesseja.

Toimituskatko osoitti, että Adria-reitti pystyy pitämään Slovnaftin käynnissä kriisitilanteessa. Koko ketjun kapasiteettitesti tankkerien purkamisesta jalostamolle alkoi 11. maaliskuuta, ja sen tuloksia odotetaan alkuvuonna 2027 (MOL). Testissä selvitetään, pystyykö putki toimittamaan öljyä tasaisesti ja täydellä kapasiteetilla vuodesta toiseen. Osapuolet esittävät kapasiteetista jo nyt eri lukuja: JANAF ilmoittaa tekniseksi kapasiteetiksi noin 11,8 miljoonaa tonnia vuodessa, kun taas MOLin mukaan Adria-toimitukset olivat vuosina 2022–2025 keskimäärin noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa (BIRN).

Kaasussa vastaan tulee samanlainen kysymys fyysisistä toimitusyhteyksistä. Saková tavoittelee noin miljardin kuutiometrin vuotuisia toimituksia syyskuusta 2027 alkaen viidestä seitsemään vuotta kestävällä sopimuksella. Kaasun alkuperä voisi olla Yhdysvallat, Algeria tai Azerbaidžan (SITA). Ajankohta vastaa EU-lakia, joka lopettaa pitkäaikaiset venäläiset putkikaasutoimitukset 30. syyskuuta 2027 (asetus 2026/261). LNG eli nesteytetty maakaasu voidaan kuljettaa laivalla, mutta se tarvitsee myös vastaanottopaikan rannikkoterminaalista, jossa se muutetaan takaisin kaasuksi. Lisäksi tarvitaan varattua putkikapasiteettia aina sisämaassa sijaitsevaan Slovakiaan asti. Puolan Świnoujścien terminaalin käyttöaste oli vuonna 2025 yli 99 % (ORLEN), eikä julkisista tiedoista ilmene, että SPP olisi varannut sieltä vastaanottopaikan.

Kaksi erillistä kustannusta ja niiden maksajat

Donald Trumpin 18. syyskuuta allekirjoittama laki koskee maata vain, jos se ostaa venäläistä raakaöljyä tai kaasua 18. lokakuuta jälkeen ja kuuluu viiden suurimman ostajan joukkoon (Public Law 119-111). Molempien ehtojen on täytyttävä. Laki sallii tällaiselle maalle jopa 100 prosentin tullit, joista presidentti voi myöntää poikkeuksen vain vahvistamalla päätöksen kirjallisesti kongressille (Public Law 119-111).

Slovakiaa ei ole nimetty lain nojalla tullien kohteeksi, eikä poikkeuslupaa ole julkaistu. Julkisista tiedoista ei myöskään selviä, kuuluvatko maan ostot viiden suurimman ostajan joukkoon. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön 9. lokakuuta myöntämä lupa koski venäläistä dieseliä eikä maininnut Slovakiaa (OFAC). Mahdolliset tullit kohdistuisivat Slovakiaan Yhdysvaltoihin vieviin yrityksiin.

Venäläisen raakaöljyn korvaaminen aiheuttaisi erillisen kustannuksen, jonka maksaisi jalostamo. Unkarissa venäläisen raakaöljyn tonnihinta oli vuonna 2024 keskimäärin 471 euroa, kun muiden raakaöljylaatujen hinta oli 564 euroa (Euronews). Hintaero selittää, miksi jalostamot arvostavat venäläistä öljyä, mutta se ei kerro, mitä Slovnaftin siirtyminen muihin laatuihin maksaisi. JANAF ja LNG:n myyjät saisivat uusia tuloja. Se, kuinka paljon kustannuksista päätyy autoilijoiden maksettavaksi, riippuu veroista ja jalostusmarginaaleista eli polttoaineiden myyntitulojen sekä raakaöljyn ja jalostamon käyttökulujen erotuksesta. Vaikutuksesta kuluttajahintoihin ei ole julkaistu arviota.

Julkisten tietojen perusteella Washingtonin-matka ei tuottanut polttoainesopimusta eikä poikkeuslupaa pakotteisiin. Tulokseksi jäi Sakován kertomus siitä, että yhdysvaltalaiset viranomaiset ymmärsivät Slovakian suunnitelmat. Kroatian kautta kulkeva reitti piti Slovnaftin käynnissä muutaman kuukauden kriisin ajan. Ennen alkuvuonna 2027 odotettavia testituloksia (MOL) kukaan ei ole osoittanut, että reitti pystyisi korvaamaan jalostamon tarvitseman määrän venäläistä raakaöljyä.