Slovalco käynnistyy valtion sähkötuella

Slovakialaisen Slovalcon alumiinitehtaan ensimmäiset elektrolyysialtaat käynnistyivät tällä viikolla Žiar nad Hronomissa. Primaarialumiinin tuotanto oli ollut pysähdyksissä kolme vuotta, koska sähkön hinnan nousu teki siitä kannattamatonta.

Uudelleenkäynnistys kertoo Slovakian teollisuuspolitiikasta, mutta myös laajemmasta eurooppalaisesta muutoksesta. Energiaintensiivistä teollisuutta pidetään Euroopassa hengissä yhä useammin kolmella ehdolla: sähköä myydään alle markkinahinnan, päästökaupan sähkölaskuvaikutuksia hyvitetään, eikä tuelle aseteta selkeää päättymispäivää.

75 000 tonnia, ei 175 000

Slovalco palauttaa tuotantoon 75 000 tonnia vuosikapasiteettia. Tehtaan kokonaiskapasiteetti on noin 175 000 tonnia, ja investointi on vähintään 100 milj. euroa. Jäljelle jäävä 100 000 tonnin osuus riippuu sähkösopimuksista, joita ei vielä ole, sekä vuoden 2030 jälkeisistä ehdoista.

Pääministeri Robert Fico kuvasi hanketta niin, että se palauttaa jopa 17 % Euroopan primaarialumiinin tuotannosta. Luku perustuu Slovalcon koko kapasiteettiin, ei nyt päätettyyn 75 000 tonniin. Vertailukohtana on lisäksi vain EU:n primaarituotanto, joka on sulattojen sulkemisten jälkeen pudonnut noin 950 000 tonniin vuodessa. Koko Euroopan alumiinituotanto oli vuoden 2026 alkupuoliskolla noin 3,6 milj. tonnia. Kummallakin mittarilla ensimmäinen käynnistysvaihe on poliittista otsikkoa pienempi.

Halpa sähkö muuttuu teollisuuspolitiikaksi

Primaarialumiini tarkoittaa malmista elektrolyysillä valmistettua uutta alumiinia, ei romusta kierrätettyä metallia. Prosessi kuluttaa sähköä poikkeuksellisen paljon. Yhden tonnin valmistus vaatii noin 14 megawattituntia, ja sähkö muodostaa tavallisesti 30–40 % tuotantokustannuksista. Siksi alumiinisulatot suljetaan ensimmäisten joukossa, kun sähkön hinta nousee, eivätkä ne käynnisty uudelleen ilman tukea.

Slovalcon tuki rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen on pitkä sähkönhankintasopimus valtion omistaman vesivoimayhtiön Vodohospodárska výstavban kanssa. Se takaa noin 100 megawatin tasaisen ympärivuorokautisen sähköntoimituksen. Sulattoja ei voi edullisesti pysäyttää ja käynnistää kysynnän mukaan, joten ne tarvitsevat perusvoimaa selvästi markkinahintaa halvemmalla. Varsinaista hintaa ei ole julkistettu. Valtionyhtiö on määritellyt sopimusmäärät ja hinnat liikesalaisuuksiksi.

Toinen osa on päästökaupasta johtuvien sähkökustannusten hyvitys. EU:n päästökaupassa, ETS-järjestelmässä, energiantuottajat maksavat päästöoikeuksista ja siirtävät kustannuksen sähkön tukkuhintaan. Suurille sähkönkäyttäjille lasku nousee, vaikka niiden oma tuotanto ei lisäisi päästöjä. Euroopan komissio hyväksyi Slovakian uudistetun hyvitysmallin heinäkuussa. Ohjelman budjetti lähes kolminkertaistui 250 milj. eurosta 710 milj. euroon, ja valtio voi korvata 80 % tukikelpoisista kustannuksista aiemman 75 %:n sijaan. Lisäksi Slovalco sai helpotuksia ydinjätemaksusta ja muista maksuista (Teraz). Slovakialaismedian mukaan ympäristörahastosta maksettavan teollisuustuen vuosikustannus on noin 75 milj. euroa.

Slovakia ei ole yksin. Komissio hyväksyi samalla jaksolla vastaavia päästökustannusten hyvitysjärjestelmiä Tšekille, Ranskalle, Alankomaille, Itävallalle ja Espanjalle (Brussels Times). Espanjassa Alcoa San Cibraó käynnisti kaikki 512 elektrolyysiallasta uudelleen huhtikuuhun 2026 mennessä ja säilytti yli 1 000 työpaikkaa. Tehtaan pitkäaikainen kannattavuus riippuu silti rakentamattomista tuulipuistoista ja 72 milj. euron odotetusta CO₂-hyvityksestä. Saksassa liittovaltion talousministeriö perustelee teollisuuden halvempaa sähköä sillä, että se pitää alihankkijat, tehtaat ja osaavan työvoiman maassa. Kriitikoiden mukaan nykyiset helpotukset jäävät pieniksi: ARD:n esimerkissä yksi tukimalli laskisi teollisuussähkön hinnan 18 sentistä 17,6 senttiin kilowattitunnilta.

Kuka maksaa, kuka hyötyy

Hyödyt kohdistuvat tarkasti. Slovalcon enemmistöomistaja, norjalainen alumiiniyhtiö Hydro 55,3 %:n omistusosuudellaan, sekä osaomistaja Penta Investments saavat tuotantolaitoksen takaisin käyttöön. Žiar nad Hronomissa yli 200 työntekijää säilyttää työpaikkansa. Jalostava teollisuus saa eurooppalaisen primaarialumiinin lähteen tilanteessa, jossa tuonti kattaa 70–80 % EU:n kysynnästä.

Kustannukset jakautuvat veronmaksajille ja ilmastorahoitukseen. Päästökustannusten hyvittäminen ohjaa ETS-huutokauppatuloja pois vihreistä ohjelmista tai alijäämien pienentämisestä. Valtion energiayhtiö sitoo sähköä julkistamattomilla ehdoilla ja luopuu samalla tuotosta, jonka se voisi saada avoimilta markkinoilta. Kyse ei myöskään ole kertaluonteisesta investointituesta, vaan vuodesta toiseen jatkuvaksi rakennetusta järjestelmästä.

Slovalco osoittaa, että alumiinisulatto voidaan käynnistää uudelleen, jos valtio kantaa sähkökustannusten riskin. Omistajatkin hyväksyvät tämän lähtökohdan: tehtaan toista puoliskoa ei luvata käyntiin ilman uutta takaus- ja tukikierrosta.