Janša lupaa Slovenian lähetystön Jerusalemiin

Janez Janša on luvannut jäädyttää Slovenian Palestiina-tunnustuksen ja siirtää maan suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin. Jos lupaus toteutuu, Sloveniasta tulisi ensimmäinen EU-maa, joka murtaa unionin pitkäaikaisen diplomaattisen linjan kaupungin asemasta. Lupaus nousi esiin Israel Hayomin haastattelussa ja levisi alueellisiin medioihin (Net.hr, Index.hr). Kyse on poliittisesta sitoumuksesta, ei hallituksen päätöksestä. Jo lupaus paljastaa kuitenkin EU:n heikon kohdan: yhteinen Jerusalem-linja pysyy koossa vain niin kauan kuin kaikki pääkaupungit suostuvat noudattamaan sitä.

Mitä EU:n linja sanoo

EU:n neuvoston eli jäsenmaiden hallitusten ulkopoliittisen koordinaatioelimen kanta on, että Jerusalemin asema ratkaistaan neuvotteluissa. EU:n mukaan kaupungista pitäisi tulla sekä Israelin että tulevan Palestiinan valtion pääkaupunki. Kun Yhdysvallat tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi vuonna 2017, neuvosto täsmensi, että jäsenmaiden suurlähetystöjen pitäisi pysyä Tel Avivissa lopulliseen ratkaisuun asti.

Linjalla ei ole pakottavaa mekanismia. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, YUTP, edellyttää yksimielisyyttä: yksikin maa voi estää yhteisen päätöksen. Jäsenmaat päättävät myös itse, missä niiden suurlähetystöt sijaitsevat (EUR-Lex). Slovenian suurlähetystösiirto ei muuttaisi EU:n virallista kantaa. Se osoittaisi, että kantaa voi käytännössä pitää vapaaehtoisena.

Tšekin rajan Janša ylittäisi

Selvin vertailukohta on Tšekki, EU:n johdonmukaisimmin Israel-myönteinen jäsenmaa. Praha avasi Jerusalemiin vuonna 2018 ”Czech Housen”, kulttuuri- ja kauppa-alustan, mutta akkreditoitu suurlähetystö toimii yhä Tel Avivissa (Tšekin ulkoministeriö, Czech House -tiedote). Ratkaisu viestii vahvaa Israel-suhdetta rikkomatta muodollista EU-konsensusta.

Janšan ilmoitettu suunnitelma ohittaisi kiertotien. Täysi suurlähetystösiirto muuttaisi Prahan rajatun symboliikan ennakkotapaukseksi. Muut Israel-myönteiset hallitukset voisivat seurata reaktiota ja kysyä: jos Ljubljana teki sen, miksi emme me?

Kuka kärsii irtiotosta

Suurin haitta kohdistuisi maihin, jotka yrittävät tehdä Palestiinan tunnustamisesta yhteistä EU-painetta. Selvin tapaus on Irlanti. Dublin toimii kahdella tasolla: se haluaa kansallisia rajoituksia kaupalle Israelin siirtokuntien kanssa ja painostaa samalla EU:ta käyttämään sisämarkkinoiden yhteistä voimaa. RTÉ:n mukaan Dublin sanoo vähintään 17 jäsenmaan haluavan, että komissio tuo esiin kauppaa koskevia ehdotuksia. Espanja kulkee samaa linjaa yhdistämällä EU:n sisäisen kahden valtion diplomatian laajempaan liittoumien rakentamiseen (Espanjan ulkoministeriö).

Molemmat strategiat edellyttävät, että EU:n linja näyttää uskottavalta. Slovenian suurlähetystösiirto ei vain vastustaisi Dublinin ja Madridin politiikkaa. Se heikentäisi väitettä, että Bryssel pystyy kokoamaan yhteistä vipuvoimaa.

Suverenistien väylä

Unkari näyttää poliittisen ympäristön, johon Janša asettuisi. Budapest ei ole siirtänyt omaa suurlähetystöään Jerusalemiin, mutta se on johdonmukaisesti vesittänyt EU:n yhteistä Israel-kieltä. HVG raportoi Unkarin jääneen yksin kieltäytyessään yhteisestä EU-vetoomuksesta aseiden vaikenemiseksi, ja EU:n oma Israel-lähettiläs on myöntänyt, että ehdotukset pysähtyvät 27 jäsenmaan erimielisyyksiin (The Media Line). Euronews kuvasi Israel–Palestiina-kysymystä jo kamppailuksi siitä, miten EU ylipäänsä tekee ulkopolitiikkaa.

Janšan liike antaisi leirille uuden välineen. Kansallinen hallitus voisi rikkoa suurlähetystönormin konkreettisesti ja pysyä silti EU:n sisällä. Unkari estää yhteisiä kirjauksia. Slovenia loisi paikan päällä uuden tosiasian.

Puuttuva näyttö

Hallituksen päätöstä, koalitiosopimuksen kirjausta, parlamenttiäänestystä tai ulkoministeriön muistiota ei ole julkaistu. Raportoidut lupaukset nojaavat Janšan ilmoittamaan aikomukseen (Klix, Kurir), eivät toteutettuun valtiolliseen toimenpiteeseen. Suurlähetystön siirtäminen vaatii rahaa, hallinnollista valmistelua ja diplomaattisia järjestelyjä, joista mikään lähde ei ole kertonut vahvistusta.

Lupauksen ja toimeenpanon väli ratkaisee, jääkö asia kotimaan poliittiseksi neuvotteluvälineeksi vai muuttuuko se aidoksi irtiotoksi. Avoin kysymys on, pysyykö kyse kampanja-asetteluna vai syntyykö ensimmäinen EU-maan suurlähetystösiirto, johon muut voivat myöhemmin vedota.