Salakuljetusjutut täyttävät Kroatian rajavankilat

Bosnian ja Serbian vastaisissa kroatialaiskaupungeissa vankilat täyttyvät maahanmuuttajien salakuljetuksesta syytetyistä, nuorimmat heistä 19-vuotiaita. EU:n ulkorajalla maisemaan kuuluvat hylätyt pakettiautot ja tienvarsille jääneet vaatteet (Vecernji). Kyse on laskusta, joka syntyy, kun rajapolitiikan tavoitteet asetetaan Brysselissä mutta pakkokeinojen kustannus jää kansallisille oikeusjärjestelmille. Niitä ei ole mitoitettu tällaiseen kuormaan.

Kun Kroatia liittyi Schengeniin eli EU:n passivapaaseen matkustusalueeseen vuonna 2023, sen rajat Bosnia-Hertsegovinan, Serbian ja Montenegron kanssa muuttuivat osaksi EU:n yhteistä ulkorajaa (Council). EU-oikeus velvoittaa jäsenmaat kriminalisoimaan luvattoman maahantulon tai kauttakulun avustamisen. Rangaistuksia kovennetaan, jos mukana on järjestäytynyttä rikollisuutta (Directive 2002/90/EC · Framework Decision 2002/946/JHA). Frontexin ja Europolin kaltaiset virastot tuovat operatiivista tukea ja tiedustelutietoa, mutta eivät syyttäjiä, oikeussaleja tai vankilapaikkoja (Frontex Regulation 2019/1896). Rikosoikeudellinen vastuu jää jäsenmaille.

Sama paine, eri murtumat

Kroatian vankilat ovat näkyvin oire, mutta sama ilmiö kulkee koko Länsi-Balkanin reittiä pitkin. Itävallassa kaikkien neljän ylemmän alueoikeuden presidentit varoittivat, että piiri- ja alueoikeudet työskentelevät noin 120 prosentin kuormalla, vaikka henkilöstömäärä ei ole muuttunut (MeinBezirk). Itävallan vankiloiden käyttöasteen kerrottiin ylittävän 108 prosenttia. Innsbruckin vankilaa kuvattiin pahasti ylikuormittuneeksi ja alimiehitettynä toimivaksi (oe24). Sisäministeri Gerhard Karner perustelee joustavia rajatarkastuksia sillä, että salakuljettajat saadaan "pois kierrosta" (Krone). Vähemmän puhutaan siitä, mitä pidätyksen jälkeen tapahtuu.

Saksa jatkaa sisärajavalvontaa ainakin syyskuuhun 2026, vaikka EU:n uusi yhteinen turvapaikkajärjestelmä tuli voimaan 12. kesäkuuta (Tagesschau). Baijerin liittovaltion poliisi on kirjannut yksin toukokuusta 2025 lähtien yli 9 000 luvatonta maahantuloa ja pidättänyt 562 epäiltyä salakuljettajaa (Bundespolizeidirektion München). Oikeusoppineet kysyvät, oikeuttaako muuttoliikkeeseen saatava vaikutus vahingot Schengenille, rajakaupalle ja poliisin budjeteille (Beck-aktuell).

Rahan hinta näkyy selvästi Italiassa. Friuli-Venezia Giulian alueella viranomaiset puhuvat noin 1,5 miljoonasta tarkastuksesta ja 280 pidätyksestä laittoman maahantulon avustamisesta kahden ja puolen vuoden aikana. Asetusluonnoksessa varataan lähes 20 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään maahanmuuttotuomioistuinten henkilöstöön (PublicPolicy). Oikeudet ja sellit maksavat, ja jonkun on maksettava lasku.

Kun tarkastukset poistuvat, kuorma ei katoa

Slovenia näyttää, mitä tapahtuu, kun rajapuomit nostetaan. Ljubljana lopetti sisäiset Schengen-tarkastukset Kroatian ja Unkarin vastaisilla rajoilla 11. kesäkuuta, mutta virkaa tekevä poliisijohtaja Danijel Lorbek kertoi luvattomien rajanylitysten lisääntyneen tänä vuonna yli 60 prosenttia (Siol). Hallitus siirsi poliiseja liikkuvaan valvontaan ja valmistautumaan muuttoliikesopimukseen, mutta toimeenpanolakia ei ole vielä hyväksytty (Dnevnik). Näkyvät tarkastuspisteet katosivat. Valvontapaine siirtyi sisämaahan.

Reitin varrella hallitukset julkaisevat mielellään valvonnan alkupään lukuja: tarkastuksia, käännytyksiä, pidätyksiä ja poistamismääräyksiä. Ne ovat poliittisesti käyttökelpoisia, koska ne viestivät hallinnasta. Kokonaisketjua ei julkaista: montako salakuljetusjuttua päätyy syyttäjälle, kuinka kauan epäillyt istuvat tutkintavankeudessa, kuinka suuren osan oikeuksien työlistoista ja vankilapaikoista nämä tapaukset vievät ja mitä se maksaa.

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus, säädöspaketti joka tuli oikeudellisesti voimaan 12. kesäkuuta, ei sulje aukkoa. Sen solidaarisuusmekanismi tarjoaa jäsenmaille uudelleensijoituksia, rahallisia maksuja tai henkilöstötukea, mutta ei korvaa kansallisten tuomioistuinten ja vankiloiden kustannuksia (European Commission). Puola käyttää aukkoa suoraan. Varsova katsoo jo maksavansa riittävästi itärajan puolustamisesta ja ukrainalaisten vastaanottamisesta, eikä suostu uudelleensijoituksiin tai solidaarisuusmaksuihin väliaikaisen, vuoteen 2026 voimassa olevan poikkeuksen nojalla (MSWiA). Näkymättömiä valvontakustannuksia on vaikeinta jakaa.

Niin kauan kuin EU-instituutiot eivät laske rajavalvonnan jälkikustannuksia, hallitukset voivat esittää onnistumisia aidalla samalla kun taustalla oleva oikeusjärjestelmä maksaa budjetoimatonta ja tarkastamatonta laskua. Kroatia on selkein tapaus, mutta yksikään Länsi-Balkanin reitin maa ei julkaise tietoja, jotka yhdistäisivät rajapidätykset vankiloiden käyttöasteeseen. Ratkaisevin ketju on juuri se, jota ei mitata.